lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden viimeinen päivä

Sukkien maa -blogisti toivottaa lukijoilleen menestyksekästä ja onnellista uutta vuotta 2012!


PS. Olkaahan varovaisia rakettien kanssa! ;-)

torstai 29. joulukuuta 2011

Äidin paremmat sormikkaat

Sain joululahjaksi kaksi kerää lankaa ja tupsulapasten ohjeen. Jonkin matkaa neulottuani mieleeni tuli, että lanka sopisi paremmin sormikkaisiin, joten tupsulapasten sijasta neuloinkin tupsusormikkaat.

Tupsusormikkaat
Malli: Sekoitus Lankabaarin lapasohjetta ja omaa
Lanka: Sandnesin Mini Alpakka ja Crystal Palace Yarnsin Kid Merino
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Näistä tuli ihanan pehmeät! Ovat tosiaan neulottu kaksinkertaisella langalla, mutta ovat yhtä paksut kuin yhdellä langalla neulotut, tuo Kid Merino oli nimittäin lähes seitin ohutta. Värikin on oikein nätti, ja nuo tupsut ovat hieno lisä muuten melko tavallisen näköisiin hansikkaisiin. Otin sormikkaista useamman kuvan ja yritin valita niistä sen, jossa väri olisi lähimpänä luonnollista väriä. Hämärässä asunnossa hämärällä ilmalla on hankala saada hyviä kuvia.

Lankabaarin ohjetta noudatin pikkurillin hankaan asti, siitä eteenpäin sovelsin itse. Ja ihan hyvin tuli sovellettua ilman ohjetta. Neuloin siis ensimmäisenä pikkurillin, jonka jälkeen neuloin jäljellä jääneillä 1 kerroksen tasona sileää neuletta ennen muiden sormien neulomista. Tuli aika paljon paremmin istuvat somikkaat, kuin mitä aiemmin neulomani Knottyt ovat.

Mistä tuo nimitys äidin paremmat sormikkaat tulee? Siitä, että nämä eivät kestä ollenkaan konepesua, vaan vaativat käsipesun. Näitä ei siis ehkä ensimmäisenä vedä käteen taaperon kanssa ulkoilemaan lähtiessä. Nämä säästetään parempiin tilaisuuksiin!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

Hyvää ja herkkujentäyteistä joulua kaikille Sukkien maa -blogin lukijoille!


Lämmintä kylmän talven varalle

Ihailin jo syksyllä 7 veljestä -langan ruskeaa sävyä, ja lähikaupassakin tuli moneen kertaan hypisteltyä kyseistä lankaa, kun se vaan on niin ihanan väristä. Kyseiselle langalle ei kuitenkaan ollut sopivaa työtä, koska halusin neuloa siitä itselleni neulepaidan ja tunnun olevan vähän kranttu. Sitten vastaan tuli sopiva malli, ja tässä on lopputulos.

Ruskea neulepaita
Malli: Asteroid B 12 (ravelry-linkki)
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 4 mm 80 cm ja 4 mm 40 cm pyöröpuikot, 4 mm sukkapuikot

Tästä tuli juuri sellainen kuin toivoinkin! Kuten kuvasta näkyy, ei se ihan samanlainen ole kuin alkuperäinen malli... Ensinnäkin neuloin sileät osiot nurjan sijasta oikeana, ja lisäsin sivuihin valesaumaksi yhden nurjan silmukan. Lisäksi muutin poolokauluksen tavalliseksi pyöreäksi pääntieksi, koska inhoan paksujen neuleiden poolokauluksia. Hihoista olisi voinut neuloa sentin pidemmät. Eivät nytkään näytä lyhyiltä, mutta silti vähän väliä tekisi mieli nykiä hihoja alemmas. Eniten tykkään pääntiestä, se onnistui mutu-tuntumalla loistavasti! Tämä paita päätyy varmasti ahkeraan käyttöön :-)

Malli oli ihanan nopea neuloa, ja pyörönä tehtynä saumoja ei ollut pääteltäviksi kuin kainaloissa. En ole ennen neulonut mitään niin, että hihat yhdistetään vartalo-osan kanssa samoille puikoille, ja vähän siinä vaiheessa jännitti, että onnistuuko homma sittenkään. Olihan se hieman hankalampaa muutaman kerroksen ajan, mutta sitten alkoi taas sujua. Tätä tekniikkaa voi jatkossakin käyttää hyvillä mielin.

Nimensä tämä neule on saanut ihanasta Pikku Prinssi -kirjasta, jossa prinssin kotiplaneetan nimi on asteroidi B 12.

Alla vielä kuva neuleesta päälläni. Älkää nyt vetäkö hernettä nenäänne, kun kuva ei ole kovinkaan suunniteltu, kaunis tai valotukseltaan hyvä. Se on nimittäin otettu nopeasti ennen puolta seitsemää aamulla, juuri ennen kuin mies lähti töihin.

Aamulookia parhaimmillaan ;-)

perjantai 16. joulukuuta 2011

Valmis, färdig, finished, fertig!


Päiväpeite
Malli: Oma
Lanka: Gjestal Cortina
Puikot: 8 mm sukkapuikot
Muut tarvikkeet: puuvillakangasta

Vihdoin ja viimein voin sanoa päiväpeitteen valmistuneen :-)

Jokin aika sitten kirjoitin tänne blogiin, että kangaskaupan myyjä suositteli taustakankaaksi pellavakangasta, joka kuitenkin jäi sillä kertaa kauppaan. Muutama päivä kyseisen postauksen jälkeen olin lähdössä kaupungille ostamaan kyseistä kangasta, kun vähän ennen lähtöä silmiini osui vaatehuoneessamme keltainen lakana, joka oli liian kapea meidän parivuoteeseemme ja liian iso taaperon pinnasänkyyn. Se siis pääsi toteuttamaan itseään ihan uudella tavalla.

Täytyy sanoa, että joustava neule, joustamaton taustakangas, ompelukone ja minä emme olleet paras mahdollinen ryhmä. Reunojen yhteen ompelu sujui hyvin ilman ongelmia. Ajatuksenani oli ommella neulos kiinni taustakankaaseen ruutujen välistä lyhyen sivun suuntaisesti. Koska tiesin neuleen venyvän, en venyttänyt sitä mitenkään, vaan annoin ompelukoneen oman voiman siirtää työtä eteenpäin. No, lankahan olikin niin paksua, että ompelukoneen paininjalka työnsi neuletta eteenpäin, jolloin se kurtistui toiseen reunaan. Ensimmäinen poikkisauma meni ihan hyvin, toinen kurtistui vähän ja kolmas taas vähän enemmän. Siinä vaiheessa tajusin luovuttaa ja purin ompeleet (ja sekös oli hidasta puuhaa, neulettakin purkaa paljon nopeammin!).

Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen työhön, varsinkin nuo ruutujen värit ovat ihanan pirteät keskellä pimeää talvea! Lisäksi lakanakangas tuo peitteelle toivomaani jämäkkyyttä, peite ei veny ja vanu kun sen nostaa ilmaan. Suuri plussa työlle olisi ollut se, että kappaleet olisi saanut enemmän kiinni toisiinsa, mutta siihen voin paneutua joskus myöhemmin, kun keksin keinon. Varmin tapa on varmaankin neuloa ruudut kiinni kankaaseen käsin..

Seuraava työ on jo aloitettu ja se on melkein puolivälissä, mikä on aika hyvin, koska siitä olisi tarkoitus muotoutua neulepaita itselleni. Ehkä sekin valmistuu vielä tämän vuoden puolella, saapa nähdä ;-)

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Käsitöitä kai nämäkin


Taaperon hiiriasu
Asu: Vaatteet Lindex, häntä  Novita 7 veljestä
Hännän ja korvien malli: oma
Tarvikkeet: 7 veljestä lankaa, nappi, silkkilankaa, harmaata ja vaaleanpunaista kartonkia, kuminauhaa

Osallistun taaperon kanssa erääseen joulunäytelmään, jossa taapero esittää hiirtä. Ohjeistuksena oli, että vaatteiden tulee olla harmaat, häntä voi olla esim. naru ja otsalla tulee olla hiiren korvat. Ja häntää ei saa kiinnittää hakaneulalla. 

Hetken aikaa pähkäilin, mistä kummasta tekisin hiirelle hännän, ja miten sen saisi kiinni housuihin. Loppujen lopuksi keksin itselleni helpon tavan toteuttaa sen. Aloitus 8-tekniikalla 8 silmukalla, jonka jälkeen lisäykset parin kerroksen välein, kunnes silmukoita oli yhteensä 16. Hännän yläpäähän neuloin napinläven ja päättelin työn kolmen puikon päättelyllä. Sen jälkeen ompelin resorin taitteen alle napin ja kiinnitin hännän housuihin. Silkkilangan ompelin parilla tikillä kiinni häntään, ettei se vaan putoa esityksen lomassa minnekään.

Korvat on leikattu harmaasta ja vaaleanpunaisesta kartongista ja ne on liimattu kiinni kuminauhaan (leikkasin korvat niin, että niihin jäi taakse päin taite, jonka avulla korvat sai helposti liimattua). Toivottavasti korvat pysyvät pelkän liiman avulla kiinni kuminauhassa. Voisihan ne tietty vielä niitata kiinni, mutta niitit näkyisivät ikävästi vaaleanpunaiselta pohjalta.

Nyt kun esiintymisasu on valmis, voi äitikin keskittyä jännittämiseen. Toivottavasti esitys menee hyvin, ilman suurempia huutoja ja kiukkuja. Äidit kyllä osaavat käyttäytyä, mutta lapsista ei koskaan tiedä ;-)

torstai 8. joulukuuta 2011

Sateenkaaren väreissä

Näistä sukista ei raidat lopu kesken :-D

Raitasukat
Malli: Perussukat kärjestä aloitettuna
Lanka: Cascade Yarns Heritage
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Ensimmäisenä voisin todeta, että itse kehitetty langan ohjain ei toiminut. Se piti kyllä langat hyvin erillään kerien puolella, mutta sukan puolella langat menivät ihan solmuun. Olin siis pakotettu katkaisemaan langan joka kerta, kun raita tuli valmiiksi, ja pääteltäviä lankoja oli vaikka naapureille jaettavaksi :-D

Aloitus 8-aloituksella, ja lisäykset nauhakavennusten mukaan. Kantapää on ihan tavallinen kantapää toisin päin neulottuna (kantalappu tuli siis jalkapohjan alle). Varren joustinneuleen päättelin huivipäättelyllä. Se sai joustinneuleen vähän repsottamaan, mutta uskoisin päättelyn sopivan paremmin käyttöön joustavuutensa vuoksi. 

Nämä sukat onnistuivat jo paremmin kuin tekniikkaharjoittelusukat, joista tuli liian pitkät. En itse päässyt kokeilemaan sukkien istuvuutta jalkoihin, koska sukkien vastaanottajalla on aika paljon pienempi jalka kuin minulla. Toivottavasti kuitenkin ovat sopivan kokoiset. Kuvissa värit ovat harmillisen pliisut, ovat luonnossa paljon kirkkaammat.

Parasta näissä sukissa oli kärjestä aloitus, on virkistävää neuloa sukat välillä väärään suuntaan. Lisäksi ohuessa sukkalangassa kerroksen vaihtumiskohta ei näy niin selvästi kuin paksummissa langoissa, jolloin lopputulos on paljon tasaisempi. Jälleen siis yksi syy lisää hehkuttaa Heritagen erinomaisuutta!

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Nyt tuli tänka på..

Nimittäin kävin kangaskaupassa katsomassa kangasta päiväpeitettä varten. Kankaista mitään tietämättömänä ajattelin, että fleece ei olisi kovinkaan joustava kangas. Kangaskaupan täti katsoi pitkään, kävelytti fleecekankaiden viereen ja näytti, että kyllä se vaan venyy ja paukkuu joka suuntaan.

Kaupan täti ehdotti fleecen tilalle pellavaa. Ei kuulemma veny eikä vanu, ja sopisi parhaiten luonnonkuidun seuraksi (Gjestal Cortina kun on 100-prosenttista villaa). Ajatus kuulosti oikein hyvältä, mutta hinta oli omaan makuuni vähän liian korkea, 15 € metriltä. Eihän siinä mitään, jos kangasta tarvitsisi metrin, mutta kun sitä pitäisi ostaa kaksi metriä. En kyllä tullut ajatelleeksi, että siihen menisi niin paljon rahaa.

Mutta kaipa sitä pitää taipua ja ostaa kalliimpaa kangasta. Peitteen ruudut on nimittäin neulottu paksuilla puikoilla ja pingotettu, joten neule ei ole kovinkaan tiivistä, jolloin se tuppaa venymään ja vanumaan. Sellaisenaan se ei siis pelitä päiväpeitteenä (tai minään muunakaan) ja melko vähäisen ompelukokemuksen vuoksi en halua ommella yhteen kahta venyvää materiaalia. Siinä menisi vain hermot ;-D

Aloitin myös sukkia. Sain neljä raitaa neulottua, eli kaikki langat työhön kiinni. Viidennen raidan kohdalla langat olivat niin toisiinsa kietoutuneita, että oli pakko purkaa tekele ja kehittää jonkinlainen langanohjain. Tekele ei ole vielä päässyt tositoimiin, mutta alla kuin kuitenkin kuva siitä. Aina ei välttämättä tarvitse ostaa varta vasten suunniteltuja tarvikkeita, eikö niin?

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Raitojen välisiä suhteita?


Muutaman päivän käsityötauko on tehnyt ihan hyvää, nyt alkaa taas mielessä pyöriä, mitä seuraavaksi tekisi.

Kuvassa taitavat olla seuraavat kaksi projektia. Taustana toimii päiväpeite, jonka kaikki ruudut on vihdoin ja viimein harsittu yhteen. Vielä pitäisi päätellä langat, mutta kun työ on jo noin pitkällä, annoin itselleni luvan hakea taustakankaan lauantaina :-) Jos hyvin käy, saan sen mukaan vuoden 2011 neulesatoon!

Kerät taas ovat jäljelle jääneitä Heritageja. Niistä saisi varmasti mukavat raitasukat. Tosin kun lankoja on eri määrät jäljellä, pitäisi keksiä, millaisilla raidoilla niitä neuloo, että lankaa riittäisi yhtä lailla kumpaankin sukkaan. Jos vaikka neuloisi seuraavasti: vaaleanpunaisella 4 krs, sinisellä 6 krs, vihreällä 8 krs ja keltaisella 6 krs. Vaaleanpunaista on jäljellä vähiten, keltaista ja sinistä suunnilleen saman verran ja vihreää eniten. Sukille ilmoittautui jo vastaanottaja, täytynee häneltä vielä varmistaa, ettei haittaa, jos jokin lanka loppuukin kesken..

perjantai 25. marraskuuta 2011

Pitsiä ja palmikkoa

Sainhan minä vihdoinkin Eunicet valmiiksi!


Pitsi- ja palmikkosukat
Malli: eunice kirjasta Sock Innovation
Lanka: Cascade Yarns Heritage
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Näitä tuli neulottua kyllä pitkään ja hartaasti, kuten edellisestä tekstistä käy ilmi. Ensimmäisen sukan valmistuttua tuntui kuin olisin neulonut näitä jo kaksi paria. Toisen sukan neulominen oli kuitenkin aika nopeaa hommaa, kun osasin kaavion jo ulkoa, eikä ohjeeseen tarvinnut palata neuloessa kuin ehkä kaksi kertaa.

Ensin ajattelin neuloa varteen kolme mallikertaa, mutta langan riittämisen vamistamiseksi jätin mallikerrat kahteen. Sukat toimivat niinkin oikein mainiosti, ehkä jopa paremmin kuin kolmella mallikerralla. Kantapäähän neuloin ranskalaisen kantapään sijaan hollantilaisen (?) kantapään, siis sen minkä ohje on esim. Novitan sukkaohjeessa. Kärkeen neuloin tavallisten nauhakavennusten sijaan toispuoleiset nauhakavennukset.

Tykkäsin mallista oikein paljon, näistä tulee mukavat sukat käyttöön. Ja voipi olla, että nämä saattaisivat joskus tulevaisuudessa eksyä uudelleen puikoille :-) Tuosta alemmasta kuvasta täytyy vielä sanoa, että ei minulla oikeasti ole noin paksut nilkat. Yksin kuvatessa on vaan vaikea saada hyviä kuvia.

Nämä taitavat olla tämän vuoden viimeiset sukat. Muutenkin tilanne on eri kuin mitä syksyn aikana on ollut: minulla ei nimittäin ole tällä hetkellä yhtään neulesuunnitelmaa tai edes -ideaa, vaan edessä taitaa olla muutaman päivän neulehengähdystauko.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Tonni täynnä!

Kiitos ihanille kävijöille, tuhannen vierailijan raja on ylittynyt! :-)

Puikot ovat viime päivinä heiluneet ja kilisseet ihan tavalliseen tapaan, mutta mitään ei tunnu valmistuvan.. Aloitin Eunice-sukat keltaisesta Heritagesta. Ensin neuloin puolikkaan sukan 2 mm:n puikoilla. Kokeiltuani sukkaa jalkaan huomasin, että tuli valittua liian pienet puikot. Eikun purkamaan ja suuremmat puikot käyttöön.

Äsken olin saanut toisen sukan 2,5 mm:n puikoilla ja lähes valmiiksi, kun huomasin, että olin neulonut sukkaa 5 cm liikaa, ja kaavioon kuuluvat vähennykset olivat jääneet tekemättä. Eli taas purkamaan. Ja arvatkaapa vaan, kuinka ärsyttävää on purkaa pitsineuletta? Muutaman kerroksen jaksoin purkaa silmukka silmukalta, mutta sitten meni hermo, vedin puikot irti työstä ja otin nopeamman tavan käyttöön. Onneksi sain silmukat takaisin puikoille ilman hampaiden ja hermojen kiristelyä.

Jospa ne olisivat loppuviikosta valmiit, että pääsisin esittelemään oman versioni sukista blogimaailmassakin :-) Siihen asti, nauttikaahan saapuvasta talvesta!

torstai 17. marraskuuta 2011

Motivointibloggaus?

Muistatteko vielä tämän projektin? Se oli luulemaani huomattavasti suurempi työ, ja viime kevään jälkeen iski totaalinen motivaatiopula koko hommaan. Työtä kun tuntui vain riittävän ja riittävän, eikä valmista tullut koskaan.

No, työ on edelleen kesken. Vielä pitäisi harsia yhteen kaksi rivillistä ruutuja, päätellä kaikki miljoona langanpätkää ja ommella kiinni taustakankaaseen (jota en ole vielä hakenut kangaskaupasta). Todellisuudessa ruutujen yhteen harsiminen on aika nopeaa puuhaa, eikä siihen menisi kuin ehkä kaksi tai kolme päivää, että homma olisi siltä osin valmis.

Yksi motivaation syöjä on tainnut olla, että työn edistymistä on vaikea huomata. Aina on seuraava ruutu, joka pitäisi kiinnittää, ja aina jostain löytyy langanpätkä, joka on jäänyt päättelemättä. On siis vaikea nähdä metsää puilta ;-) Tänään oli siis pakko tehdä asialle jotain, ja niinpä näppäsin peitosta kuvan. Ja onhan se jo huomattavan pitkällä! Lisäksi siitä tulee aika paljon isompi kuin aluksi ajattelin.. Alkuperäinen idea oli, että ruudut olisivat olleet 10 cm * 10 cm. Pingotuksen jälkeen ne olivatkin 18 cm * 18 cm, joten peiton oikea koko tulee olemaan 90 cm * 162 cm. Eli onhan siinä hommaakin.

Lopuksi vielä äsken otettu kuva. Laatu on mitä on, kun kuva piti ottaa sisällä salamavalon avustuksella.. Ja ei, peite ei kapene keskeltä, vaikka se kuvassa näyttääkin siltä.

Kyllä tämä tästä vielä joku päivä valmistuu :-)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Perussukkaa pukkaa

Miehen veli pyysi pari viikkoa sitten, että neuloisin hänelle villasukat. Tässä lopputulos, olkaa hyvät :-)

Harmaata harmaalla
Malli: Novitan perussukat, ohje langan vyötteestä
Lanka: Novitan 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Kuten jo otsikosta käy ilmi, nämä ovat ihan perussukat. Aluksi ajattelin pyytää äidiltäni vähän tummemman harmaata "jämä"lankaa raitoihin, mutta päädyin kuitenkin käyttämään omasta varastosta löytynyttä langan jämää. Ja hyvältähän se näyttää, kun kontrasti on kerrankin vähän pienempi. Nämä olivat nopeat neuloa, mutta ei tuollaisia ihan perusperussukkia kyllä kovin montaa paria vuodessa jaksa neuloa. Vaikka siinähän ehtii miettiä omiaan hyvin, kun ei tarvitse keskittyä sukan neulomiseen ;-)

Lahjasukkien neulominen on välillä hankalaa, kun ei ole mitään käryä, kuinka pitkäksi jalkaterät pitäisi neuloa. Novitalla on taulukko eri koon sukille, mutta siinäkin mitat ovat mielestäni reippaasti yläkanttiin.. Onneksi on oma mies, jolla voi kokeiluttaa työn alla olevia sukkia, sillä tavalla yleensä saa suurin piirtein sopivat sukat aikaiseksi. Pitäisi varmaan kehittää itse jokin sukkataulukko, jossa olisi edes ne jalkaterän pituudet. Ettei ihan joka kerta tarvitsisi miettiä ja pähkäillä.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Hrrrrr...

Kylmät ilmat ovat tehneet tuloaan eteläiseenkin Suomeen. Edellisinä talvina minulla on ollut käytössä kahdet ohuemmat hanskat päällekkäin, mutta nyt kun törmäsin tuplalapasten ohjeeseen, oli pakko neuloa itsellekin samanlaiset.

Tuplalapaset
Malli: Oma, tekniikka Tuplalapasista
Lanka: mustat lapaset Novita Isoveli, punaiset lapaset Novita 7 veljestä
Puikot: 4 mm sukkapuikot

Näistä tuli mielestäni hauskaset lapaset, tykkään tuosta mustan ja punaisen yhdistelmästä. Jos kummatkin lapaset olisi neulonut 7 veljeksestä, olisi lopputulos ollut ehkä hieman parempi, nyt lapasista tuli aika tönköt ainakin omaan makuuni. Mutta ovat ne ainakin lämpimät! Ja lämpöä tarvitaan, taaperon kanssa ulkoillessa kun ei varsinaisesti liiku mihinkään, ja jos liikkuu, niin hyvin verkkaisella tahdilla. Lämpimiä varusteita siis tarvitaan, vaikka ei kovin kylmä olisikaan.

Miten tuo oma malli sitten eroaa alkuperäisestä ohjeesta? Niissä on peukalokiilat. Ainakin omaan käteen peukalokiilattomat lapaset ovat aika kamalat, ne eivät tunnu istuvan käteen ollenkaan. Lisäksi poimin silmukat punaisiin lapasiin joustinneuleen viimeiseltä kerrokselta, ensimmäiseltä sileän neuleen kerrokselta ne olisi ollut mielestäni paljon vaikeampi poimia, varsinkin kun käänsin ohjeen mukaan lapasen nurinpäin ennen päälilapasen neulomista.

Kääntölapasia näistä ei tällä kertaa tullut, punaiset lapaset ovat hieman mustia isommat, joten ne menevät ainakin peukaloissa ikävästi kurttuun, kun lapaset kääntää toisin päin. Vaikka ei sen puoleen, tuo punainen on mielestäni paljon mukavampi väri kuin musta pimeänä ja synkkänä vuodenaikana ;-)

Tällaisia lapasia voisi neuloa vaikka joululahjaksi. Se taitaa kuitenkin jäädä ensi vuoteen, tälle vuodelle tuntuu olevan niin paljon käsitöitä to do -listalla, ettei lapasia saa mahdutettua siihen ennen joulua...

tiistai 8. marraskuuta 2011

Bling Bling

Nyt on itse suunnitellut bling bling -sukat valmiit :-)


Bling bling
Malli: Timantti-sukat, oma malli
Lanka: Cascade Yarns Heritage
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Ovat todellakin mieleen! Siinä missä nämä ovat vähän leveät ja tarvitsevat ohuen sukan alle ollakseen sopivan kokoiset, ovat nämä nyt valmistuneet sukat juuri sopivan kokoiset. Lisäksi tuo väri ja langan pehmeys, eipä tarvitse pelätä, että kutittaisivat jalkoja!

Näitä neuloessa opin myös uuden tekniikan, nimittäin palmikon neulomisen ilman apupuikkoa. Alkuun se oli hankalaa, varsinkin kun näissä palmikonkierto tehdään suurimmaksi osaksi oikean ja nurjan silmukan kanssa. Kun tekniikka alkoi sujua, nopeutui sukkienkin neulominen. Ensimmäisen sukan puolikkaaseen varteen meni kaksi päivää, loppuihin sukkiin meni suunnilleen viisi päivää? Eivät siis välttämättä ole kaikista nopeimmat sukat neuloa, mutta ainakin omasta mielestäni lopputulos on vaivan arvoinen.

Olen muuten ihan varma, että joku joskus on jo suunnitellut tällaiset sukat, tai ainakin vähän samantapaiset. Esimerkiksi eilen törmäsin Kaisan Neuleblogissa Gentleman's Socks with Lozenge Pattern -sukkiin. Niissä tuo ruutukuvio on kylläkin toteutettu nurjilla silmukoilla, mutta kuvio on kuitenkin samantapainen. Niinhän se kuitenkin on, että pyörää ei voi keksiä uudelleen, eikö? Sama taitaa päteä neuleisiin, niitä on suunniteltu jo niin kauan, että varmasti välillä joku suunnittelee työn, jonka joku toinen on jo joskus aiemmin suunnitellut. Kuitenkin, koska itse pähkäilin kaavion, niin sanon mallia itseni suunnittelemaksi. Älkää saman mallin aiemmin suunnitelleet vetäkö hernettä nenään, jookos? ;-)

Näiden ohje löytyy blogin "etusivun" oikeasta reunasta muiden neuleohjeideni seasta. Hop hop tutustumaan!

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Mistä on täydellinen neule tehty?

Kohdalleni on osunut viime aikoina monta mukavaa neuletta. Ne ovat saaneet minut pohtimaan, mistä täydelliset neuleet on tehty. Minulle täydellinen neule muodostuu

* ihanasta langasta. Sellainen lanka on tiukkakierteistä, värillistä, yksiväristä. Se on pehmeää ja mieluiten villaa, alpakkaa tmv. Se ei ole missään tapauksessa puuvillaa. Konepestävyys on iso plussa, olen tosi laiska pesemään mitään käsin :-D
* ihanasta  mallista. Malli on ihana, kun siinä on palmikkoa, pitsiä tai raitaa. Pelkkä sileä neule yksivärisenä ei useinkaan ole kovinkaan ihana. Ellei siinä ole esim. muotokavennuksia tai muita istuvuuteen vaikuttavia tekijöitä.
* juuri sopivasta istuvuudesta. Kun tietää, että valmiina neule istuu päälle niin hyvin kuin vain voi, nostaa entisestään neuleen mahtavuutta.

Ja mikä parasta, kun lanka, malli ja istuvuus kohtaavat, on myös inspiraatio huipussaan. Välillä tuntuu, että täydellistä neuletta pitäisi saada neuloa koko ajan, välittämättä ajasta, paikasta tai muista ihmisistä. Ikävä kyllä se ei vaan ole mahdollista..

Mistä sinun täydellinen neuleesi muodostuu?

tiistai 1. marraskuuta 2011

Lankaostoksia

Tilasinpa itselleni lisää sukkalankaa, tällä kertaa ihanaista Cascade Yarnsin Heritagea. Olen niin ihastunut tuohon lankaan!


Sininen lanka on nimeltään Turqoise ja keltainen lanka on nimeltään Tangerine. Kuten kuvasta näkyy, sininen lanka pääsee ensin käsittelyyn, kunhan saan tuon lopun vyyhdin sotkun selvitettyä. Jostain kummasta syystä lankaa keriessä vyyhdin loppu aina sotkeutuu ja sitten sitä saa selvitellä :-/ Niistä sukista sitten myöhemmin, kun lopputulos on selvillä.

Muuten, mukavaa marraskuuta lukijoille!

Hädässä perheenjäsen tunnetaan

Äitini halusi isäpuoleni kanssa muistaa tuttavapariskuntaansa talven tullen lämpimillä lapasilla. Koska aikaa oli vain viikko, ja neulottavana oli kahdet lapaset, lupasin auttaa äitiä ja neuloa toiset lapaset hänen puolestaan.

Miehen lapaset
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Nämä olivat ensimmäiset lapaset pitkään aikaan, mitä olen neulonut. Tykkäsin. Mukava ja nopea malli (minulta neulomiseen meni 3 päivää), ja varsinkin lapasten varsi tuo mieleeni haarniskan. Lisäsin silmukoita kuusi, Novitan lapastaulukon mukaisesti 48:aan silmukkaan/kerros. Voisin neuloa tällaiset toistekin :-) Alun perin malli oli mitoitettu naisten keskikoko/miesten pieni -kokoon. Omalla käsialallani ohjeenmukaisista lapasista olisi tullut varmaan itselle sopivat, mutta miehelle hieman liian pienet lapaset.

torstai 27. lokakuuta 2011

Tekniikoiden harjoittelua villasukilla

Taaperon neuletakin jäljiltä jäi ylimääräiseksi yli kerällinen lankaa. Ensin ajattelin neuloa siitä Bombadil-sukat, mutta malli oli liian leveä melko kapeaan jalkaani, vaikka neuletiheys olikin lähes ohjeessa mainittu (ohjeen mukainen tiheys 22 s = 10 cm, oma käsialani oli 21 s = 10 cm.) Koska halusin kuitenkin neuloa kärjestä aloitettavat sukat, neuloin ne oman mallin mukaan.

"Tekniikkasukat"
Malli: oma, kärjestä aloitettu, 48 s
Lanka: 7 veljestä
Puikot 3,5 mm sukkapuikot

Aloitin sukat Ullan 8-ohjeen mukaan luomalla yhteensä kahdeksan silmukkaa. Sen jälkeen lisäsin silmukan joka puikon alussa, kunnes silmukoita oli puikolla 6. Sitten lisäsin silmukan samassa kohdassa joka toinen kerros, kunnes silmukoita oli puikolla 12. Sukan pääliosaan ja varteen neuloin 3 silmukan ja 3 kerroksen kokoista korineuletta. Sillä sain selvästi erotettua sukan pääli- ja alaosan ja kerroksen vaihtumiskohta pysyi siellä missä se alun perinkin oli.

Kantapääksi neuloin tiimalasikantapään. Osittain siksi, että useimmiten käännettävät kantalapulliset kantapäät näyttävät kärjestä varteen neulotuissa sukissa hassuilta. Toisekseen siksi, että halusin kokeilla, kuinka hyvin tiimalasikantapää toimii aikuisten villasukissa. Jostain kun luin, että se ei istuisi niin hyvin aikuisen jalkaan kuin lapsen jalkaan, koska aikuisen jalka on rintavampi. Omaan jalkaan sukat kyllä sopivat hyvin. Hieman tiimalasikantapää tuntuu erilaiselta kuin tavallinen kantalapusta käännetty kantapää, mutta sekin taitaa olla ihan vain tottumiskysymys.

Varren joustinneuleen silmukat päättelin "huivipäättelyllä". Tekniikka sopi mielestäni hyvin, joustinneule on joustava, mutta ei kuitenkaan lörpsötä ihan tyhmästi :-D

Nämä ovat tällaiset ihan jees -sukat. Ne eivät herätä oikein minkäänlaisia tunteita suuntaan tai toiseenkaan. Kuten alemmasta kuvasta näkee, pussittaa sukat hassusti varpaiden päältä. Korineule tuo ihan kivasti eloa neulepintaan, ihan kuin sukissa olisi hieman kolmiulotteisuutta. Perussukat peruskotikäyttöön. Eniten tykkäsin tuosta aloituksesta, sillä saa sukkien kärjestä tosi siistin, ja oli muutenkin ihan mielenkiintoista kerrankin neuloa sukat "väärään suuntaan".

Ja niistä Bombadileistä, tykkään kyseisten sukkien kuviosta, joten eivätköhän nekin joku kerta päädy puikoille, ohuemman langan kera ;-)

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Unisex

Tykkään Novitan 7-veikasta, vaikka melko usein kuuleekin Novitan lankoja haukuttavan. Parhaiten 7-veikka sopii mielestäni sukkiin. Lisäksi se on melko varma valinta, värikartta on useimmiten tarpeeksi laaja ja langasta tulee paksut lämpimät sukat. Tällä kertaa 7-veikasta valmistui joululahjaksi sukat kaveripariskunnalle.

Lämmin joululahja
Malli: vale-Aapeli
Lanka: 7 veljestä harmaa ja punainen
Puikot: 4,5 mm sukkapuikot

Mistä tuo vale-etuliite? Siitä, että päädyin taas soveltamaan omiani sukkia neuloessani.. Ensinnäkin lisäsin sukan varteen 5 kerrosta 2 o 2 n -joustinneuletta. Harmaissa sukissa nostin kantalapusta 20 s/puoli. Punaisissa sukissa kantalapun korkeus on 16 krs ja nostettuja silmukoita 16 s/puoli. Lopuksi tein sukkiin toispuoliset nauhakavennukset kärkiin. Jos olisin tajunnut hifistellä toista harmaata sukkaa neuloessani, olisin kääntänyt vasemman jalan sukissa palmikkokuvion toisin päin, jolloin sukista olisi tullut myös kuvionsa puolesta peilikuvat. Hyvät ne kuitenkin ovat näinkin. Nämä sukat on mukava antaa lahjaksi, toivottavasti lahjan saaja tykkää näistä yhtä paljon kuin minäkin.

Tämä sukkamalli kyllä nousi suosikkisukkamallilistalleni (siis sille, mitä ei ole ennen ollut olemassakaan). Nopeat neuloa, todella helppo mallikerta ja kuitenkin näyttävät, sekä miehelle että naiselle sopivat sukat. Näitä voi tehdä jatkossakin, joskin nyt haluan tehdä jotain erilaista. Ei niitä suosikkejakaan jaksa montaa paria neuloa putkeen.

Nyt kun vuoden toinen lahja on jo paketoimista vaille valmiina, voi varmaan sanoa joulun odotuksen alkaneen, vai mitä meinaatte?

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Lovely Lovejoy

Taaperon neuletakki on valmis, ja se on ihana!


Taaperon palmikkoneuletakki
Malli: Lovejoy lapselle kirjasta Neulekirja - Tähkäpää ja muut lempineuleet
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 4,5 mm suorat ja 4,5 mm 40 cm pyöröpuikot

Olen lähestulkoon rakastunut tähän takkiin. Malli on sopivan haastava, kuitenkin osittain helposti ulkoa opittava. Helmineuleen ansiosta takkiin ei tullut laajoja pintoja (jos pienestä takista voi sanoa, että siinä on laajoja pintoja) tylsää sileää neuletta. Ja tosiaan tuo takakappaleen keskimmäinen palmikkokuvio, vau! Tästä työstä jäi todella hyvä fiilis, ja käärinkin tämän joulupakettiin.

Oli tässä työssä omat hankaluutensakin. En aluksi meinannut tajuta, miten tuon keskimmäinen palmikko kuuluu neuloa, kun se ei natsannut ollenkaan reunoissa olevan hevosenkenkäpalmikon kanssa. Googletin takin nimen, ja sain selville, että ohjeissa on virhesuma. Ei kun mallineuletta neulomaan, ja löytyihän ne virheetkin. Todellisuudessa tuon keskimmäisen palmikon kaaviossa on yksi virhe ja yksi palmikonkierron väärä selvennys. Lisäksi tarvittiin vähän kikkailua joustinneuleen ja kaavioiden kanssa, ja voilá, mestariteos oli valmis :-)

"Kanssaneulojille" voisin sanoa mallista, että ei kannata jättää neuletta neulomatta sen perusteella, että joku muu on luovuttanut virheiden takia. Ainakin itselleni oli hyvin avuksi kirjassa olleet selvät kuvat takista, eikä tarvitse olla kaiken kokenut konkari, jotta mallista saa sellaisen kuin sen kuuluu olla. Mukavia neulontahetkiä Lovejoyn parissa!

lauantai 15. lokakuuta 2011

Kuinkas sitten kävikään?

Meidän autollamme on jälleen se aika vuodesta, eli katsastus kutsuu. Aikaa moisen hoitamiseen on vielä kuukauden verran jäljellä. Totesin miehelle eilen, että hoidan asian, ja käyn tänään katsastuttamassa auton. Mutta kuinkas sitten kävikään?


Niinhän siinä kävi, että katsastus jäi hoitamatta ja tilalle tuli käsityötarvikkeiden ostosreissu kaupungille :-D Langoista tulee kahdet joululahjavillasukat, vaaleanpunaiset napit tulevat nuken mekkoon ja valkoiset napit ostin taaperon villatakkia varten. Ostoskoriin päätyneille 3,5 mm:n sukkapuikoille minulla ei ole tällä hetkellä käyttöä, mutta onhan ne hyvä olla olemassa. Eiköhän vielä joskus vastaan tule lankaa, joka ehdottomasti tarvitsee parikseen juuri 3,5-milliset sukkapuikot ;-)

Vielä näin loppuhuomautuksena, että katsastuskonttori oli tänään kiinni, auton katsastus ei siis olisi kuitenkaan onnistunut. Huono omatuntokin on siis vältetty, ainakin hetkeksi aikaa.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Maistiaisia

Taaperon neuletakki on edennyt loistavasti, jäljellä on enää toisen hihan neulominen, kappaleiden yhdistäminen ja viimeistelyt. Tämä työ jos jokin on aiheuttanut minussa neuloosia, on vain pakko saada neuloa.. Tässä vaiheessa saatte hieman maistiaisia tulevasta :-)


Tässä kuvassa on etukappaleet pingotettuina. Ovat kuvassa "väärinpäin", jotta sain niistä suurin piirtein saman pituiset. Näyttävät muuten hassulta tuossa kuvassa, ihan kuin toinen olisi leveämpi kuin toinen :-/ Todellisuudessa ne ovat kyllä yhtä leveät ja pitkät, kyllä niitä sen verran paljon tuli mittanauhalla mittailtua ennen kuivumaan jättämistä ;-)


Tuossa on vielä lähikuvaa palmikosta, tosin takakappaleesta kuvattuna. Tykkään! Joko joku tunnistaa, mikä tämän työn nimi on?

tiistai 4. lokakuuta 2011

Kesä jo mielessä?

Näin sateisen ja syksyisen sään keskellä taisi mieli tehdä tepposet ja kääntää ajatukset jo ensi kesään. Miten muuten mieleen olisi juolahtanut neuloa nukelle jäljellä olevista jämälangoista kesäinen mekko?


New Born Baby -nuken kesämekko
Malli: oma
Lanka: marinoitunut 7 veljestä
Puikot: 4 mm pyöröpuikot ja sukkapuikot

Tätä työtä varten olin jo ottanut vihreän villatakin pienistä virheistä opikseni. Niinpä mekko istuu nukelle paljon paremmin, ei ole mitenkään niukka tai tiukka.  Olen tyytyväinen, helmasta tuli niin leveä, että nuken saa istumaan, pituus on sopiva ja kaula-aukkokin on avarampi :-) Tarkemmat ohjeet tulevat taas omaan postaukseensa.

Oletteko muuten huomanneet, että jämälangat ovat lähestulkoon ehtymätön luonnonvara? Ainakin minusta tuntuu siltä. Vaikka kuinka neuloo ja neuloo, aina löytyy jostain lisää lankaa, jolle pitäisi keksiä jokin käyttötarkoitus. Jäljellä on vielä tuota mekossa olevaa vaaleanpunaista, koko kerällinen tummanpunaista, kahta eripaksuista mustaa ja lisäksi ohuempaa Heritagea vaaleanpunaisena ja vihreänä. Ja löytyypi niiden lisäksi vielä lähes koko kerällinen beigeä kotiväkeä.. Osalle langoista on jo suunnitelma olemassa, mutta nyt tähän väliin on pakko saada jotain valmiiksi ohjeistettua neulottavaa!

Pahoittelut muuten kuvien laadusta, hämärä kämppä ja sadepäivä eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä...

maanantai 3. lokakuuta 2011

Mistä on lankojen neuletiheydet keksitty?

Aloin tänään neuloa villatakkia taaperolle. Koska haluan, että takki myös onnistuu ja on mieluinen, päätin vasten tapojani neuloa mallitilkun, jotta saan tiheyden kohdalleen. Takin ohjeessa oli suositeltu käyttämään lankaa, jonka tiheys on 18 s * 24 krs = 10 cm. Puikkosuositus 4 mm. Ohjeessa oli vielä maininta, että 17 s * 30 krs (helmineuletta) = 10 cm.

Aloitin 5 mm:n puikoilla. Siirryin 6-millisiin puikkoihin, ja lopulta 6,5 mm:n puikkoihin. Tässä vaiheessa olin päässyt tiheyteen 20 s * 30 krs. Eipä siinä mitään, aloin neuloa takkia tyytyväisenä siihen, että sain tiheyden niin lähelle ohjeessa mainittua.

Nyt on kuitenkin alkanut mietityttää. Periaatteessa neulepinta on ihan ok, mutta neule ei tunnu omaan käteen hyvältä. Se tuntuu samalta kuin kaupasta ostettavat neuleet, siis sellaiset, mitkä venyvät ja vanuvat ja ovat ensimmäisen pesun jälkeen muodottomia tai vähintään yhtä kokoa isompia. Nyt villatakin alusta puuttuu sellainen tietty napakkuus, josta tykkään neuleissa.

Pitää kai purkaa alku, ja neuloa ohuemmilla puikoilla (5 mm:n puikoilla tuli omaan käteen ja silmään sopivaa neuletta), ja ottaa silmukkamäärät kokoa tai kahta isomman takin mukaan.

Olisi kyllä kiva nähdä sellainen neuloja, joka saa 4 mm:n puikoilla neulottua neuletta, jonka tiheys on tosiaankin sen 18 s ja 24 krs. Oma ymmärrys ei riitä keksimään, että kuinka löysää siinä pitää neuloa :-D Onhan minulla hieman tiukka käsiala, mutta viimeaikojen käsialan löystymisestä huolimatta minun pitäisi varmaan ottaa käyttöön 7-milliset tai jopa paksummat puikot, että saisin tuon halutun tiheyden. Ja se ei ole enää kaunista se.

Milläköhän periaatteella neuletiheydet ylipäätään määritetään? Neulekoneella neulomalla ja katsomalla, mikä on parhaimman näköistä neuletta? Vai kenties x-määrällä koeneulojia, joiden käsialasta otetaan jonkinlainen keskiarvo tiheydestä?

Yksi on ainakin varmaa: koskaan ei pitäisi luottaa, että oma käsiala ja annettu tiheys mätsäävät. Pettymys voi olla suuri, kun neule ei ole lähimainkaan sen kokoinen, kuin sen olisi pitänyt olla. Nyt purkamaan työtä, ja uusi alulle. Haluaisin nimittäin jo nähdä valmiin lopputuloksen ;-)

lauantai 1. lokakuuta 2011

Onhan se ruma ja haiseva...

... Mutta silti niin tarpeellinen. Allekirjoittanut sai nimittäin tänään (vihdoin ja viimein) kunnollisen säilytyslaatikon puikoille ja muille tarvikkeille. Ja mahtuu tuonne myös keskeneräinen työkin talteen.



Lisäksi ostin muutaman kerän ihanan oranssia lankaa. Näille on jo ohjekin katsottuna, taapero saa jotain mukavaa itselleen :-) Kyseessä ihan perus seiskaveikka, joka tuntuu sopivan lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Melkein jo sormet syyhyävät päästä kyseisen työn kimppuun..

perjantai 30. syyskuuta 2011

Ohjemuistiinpanot vihreälle villatakille

Tässä ohjeet tälle nuken villatakille:

Yhteensä 53 s, 13 s etukappaleissa ja 27 s takakappaleessa.
5 krs 1o 1n -joustinneuletta, jonka jälkeen sileää neuletta, kunnes kappaleen korkeus on 6 cm.
Kädentiet: Päättele etukappaleista kädentien puolelta ja takakappaleesta kummastakin reunasta 2 s (yhteensä 8 s).
Takakappale: Päättele vielä joka toinen kerros 1 s, jolloin kappaleen kokonaissilmukkamäärä on 19 s. Jatka sileän neuleen neulomista, kunnes kappaleen korkeus on 11,5 cm. Päättele keskeltä 7 s, ja jatka reunojen neulomista, kunnes kappaleen korkeus on 13,5 cm. Päättele reunat.
Etukappaleet: Päättele takakappaleen tavoin joka toinen krs 1 s kädentien puolelta 2 kertaa, jolloin kappaleen kokonaissilmukkamäärä on 9 s. Jatka sileää neuletta, kunnes kappaleen korkeus on 11,5 cm. Päättele joka toinen kerros 2 s yhteensä 2 kertaa, jonka jälkeen kappaleen kokonaissilmukkamäärä on 5 s. Jatka sileää neuletta, kunnes kappaleen korkeus on 13,5 cm. Päättele kappaleet.
Hihat: Luo sukkapuikoille 20 s, ja neulo suljettuna neuleena 5 krs 1o 1n -joustinneuletta. Kuudennella kerroksella jatka sileää neuletta, ja lisää kerroksella tasaisin väliajoin 8 s. Jatka sileää neuletta, kunnes hihan korkeus on 6 cm. Päätä 1. puikon alusta ja 4. puikon lopusta 2 s (yhteensä 4 s.) Jatka neulomista tasona ja neulo 3 krs sileää neuletta. Tämän jälkeen päättele joka toinen krs. kummastakin reunasta 2 s yhteensä 3 kertaa. Päätä tämän jälkeen kummastakin reunasta 2 s 3 kertaa joka kerroksella. Neulo lopuilla silmukoilla 1 krs ja päättele silmukat.
Viimeistely: Kiinnitä hihat. Poimi etukappaleiden reunasta silmukat, ja neulo 5 krs 1o 1n -joustinneuletta. Muista tehdä toiseen reunaan napinlävet! Poimi pääntien reunasta silmukat, ja neulo 5 krs 1o 1n -joustinneuletta. Päättele langat huolellisesti. Nuken villatakki on valmis!

Tekijän huomiot takin valmistuttua: takki oli hieman nafti, kerrokselle (etukappaleisiin) voisi lisätä yhteensä 4 - 6 silmukkaa. Lisäksi pääntien joustinneule nousi pystyyn nuken päällä, pääntien kavennukset voisi siis tehdä hieman aikaisemmin ja 1 silmukan leveämmiksi, jolloin joustinneule myötäilisi nuken kaulan reunaa.

Jämälankaviikot vol. 2

Jämälankaviikot saivat jatkoa itse suunnitelemallani nuken villatakilla :-)

New Born Baby -nuken villatakki
Malli: Oma
Lanka: marinoitunut 7 veljestä
Puikot: 4 mm pyöröpuikot ja sukkapuikot
Muut tarvikkeet: 4 nappia

Mitäs tästä nyt sanoisin? Ainakin alkuun voisi sanoa, että olen tyytyväinen lopputulokseen! Eihän siitä ole kauaakaan, kun lähes vaivuin epätoivoon, kun en osaa tehdä mitään ilman ohjeita. Ja nyt ollaan tässä, valmiin neuleen kanssa, jonka sain aikaiseksi ihan vain asioita päässäni miettien :-)

Oli matkalla tietty pieniä mutkia. Pääntie piti neuloa kahdesti, koska ensimmäisellä kerralla siitä ei tullut mieluinen. Ja toinen hiha piti neuloa kahdesti, koska ensimmäisellä kerralla hihan pyöriöstä meinasi tulla ihan liian pitkä, jolloin se ei olisi istunut hyvin muuhun takkiin. Pientä työtä on kuitenkin nopea purkaa ja neuloa uudestaan. Kokonaisuudessaan takin neulomiseen meni 3 päivää (n. 4,5 - 6 tuntia).

Toki parannettavaa jäi vielä, takki on hieman tiukka, joten seuraavaan kappaleeseen voisi lisätä kerrokselle muutaman silmukan. Lisäksi pääntien olisi voinut tehdä hieman avarammaksi, jotta joustinneule ei olisi noussut tuolla tavalla pystyyn. Mutta samalla tuollaiset pienet virheet ovat osa neulomisen ja itse luomisen suolaa, kun huomaa, mitä voisi tehdä toisella tavalla, ja ehkä joskus "korjaa virheensä" seuraavassa työssä ;-)

Tähänkin takkiin on olemassa omat muistiinpanot, jotka kirjaan seuraavaan postaukseeni. Sillä tavalla blogin luettavuus ei kärsi, kun saan sekalaiset muistiinpanot omaan kategoriaansa.

Tässä taitaa olla syyskuun viimeinen (tai ainakin toiseksi viimeinen) postaukseni. Aurinkoista ja ihanaa lokakuista viikonloppua kaikille!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Jämälankaviikot vol. 1

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, on tavoitteenani ollut vähentää jämälankoja varastostani. Homma on edennyt ihan hyvin, noin kaksi kerää lankaa käytettynä, ja vielä olisi reilut kaksi kerää kulutettavana. Alla on ensimmäinen erä langoista valmistuneita töitä.

Taaperon villasukat
Malli: Oma, 36 s, tiimalasikantapää
Lanka: marinoitunut  7 veljestä
Puikot: 4 mm sukkapuikot

Nämä ovat ihan tavalliset perussukat, joskin nämä ovat ensimmäiset villasukat, jotka olen neulonut tiimalasikantapäällä. Varren pituus on 6 cm, ja jalkaterän pituus ennen kavennuksia on 10 cm. Kavennukset tein niin, että jokaisen puikon lopussa neuloin 2 o yhteen, kunnes jäljellä oli 20 silmukkaa. Sen jälkeen kavensin joka kerroksella edellä mainitulla tavalla, kunnes jäljellä oli 8 silmukkaa.

Nämä olivat nopeat tehdä, ensimmäiseen sukkaan meni aikaa n. 1,5 tuntia ja kokonaisuudessaan pari oli valmiina saman illan aikana (ja kun otetaan huomioon, että perheessä on pieni taapero, olisi tähänkin työhön voinut mennä enemmänkin aikaa ;-) )

Taaperon villasukat
Malli: Oma, 36 s, tiimalasikantapää
Lanka: Marinoitunut 7 veljestä
Puikot: 4 mm sukkapuikot

Nämä sukat on neulottu täysin samalla menetelmällä kuin yllä esitellyt keltaiset sukat. Varren pituus 8 cm ja jalkaterän pituus ennen kavennuksia 11 cm. Hitusen isommat kuin nuo keltaiset siis. Kuitenkin erittäin nopeat neuloa, nämäkin valmistuivat päivässä.

Pannulappu
Malli: Oma, virkattu puolipylväillä
Lanka: marinoitunut 7 veljestä, keltainen ja vihreä
Virkkuukoukku: 3,5 mm

Keltaisten sukkien jälkeen jäljellä oli vielä jonkin verran keltaista lankaa. Koska siitä ei olisi kuitenkaan saanut enää mitään sen järkevämpää, päätin yhdistää kahta väriä ja virkata itselleni pannulapun. Tämä pannulappu on toteutettu kaikista yksinkertaisimmalla tavalla, pelkillä puolipylväillä. Melko nopea virkata, joskin työnä aika tylsä. Tylsyydestään huolimatta allekirjoittajan mielestä paljon parempi tarkoituksessaan kuin kaupasta ostetut pannulaput. Tässä kuvassa muuten näkyy paremmin, minkä väriset langat olivat kyseessä. Villasukkakuvissa kun värit näyttävät jotenkin haaleilta ja aneemisilta..

Vihreää lankaa jäi vielä melko runsaasti jäljelle, ja siitä on uusi neule jo työn alla. Toivottavasti saan siitä jotain esittelykelpoista aikaiseksi. Jos näin käy, näette lopputuloksen seuraavassa postauksessa :-) Siihen asti, näkemiin!

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Jämälankojen problematiikkaa

Jokainen neuloja varmaankin tietää tunteen, kun saa insipiraation, hankkii langat, saa neuleen valmiiksi ja voi todeta, että lankaa jäi jäljelle. Sehän on hyvä, koska kesken loppuneesta langasta ei välttämättä enää löydy samaan värjäyserään kuuluvaa kerää, ja eri värjäyserissä on sävyeroja. Kun neule on valmis, voi loput langat siirtää lankavarastoon, kaappiin, laatikkoon tai minne ikinä ylimääräisiä lankoja säilöökään.

Kuitenkin jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Silloin huomaa, että näitä langan jämiä on säilytystilaan nähden liikaa, ja että asialle pitäisi tehdä jotain. Mutta mitä sille voi tehdä? Useimmiten lankaa on liian vähän isompaan työhön ja toisaalta liikaa johonkin ihan pieneen työhön. Tietysti voi tehdä jotain riemunkirjavaa. Tosin se on aika huono valinta, jos haluaa, että valmis neule tulee käyttöön asti. Harva ihminen on kuitenkaan riemunkirjavan ystävä (tai sitten olen harvinaisuus, koska lähipiirissäni ei ole yhtään riemunkirjavasta pitävää henkilöä).

Minäkin olen viime päivinä paininut jämälankojen parissa. Ihan pieniä nöttösiä minulla ei onneksi ole, jämälankoja on lähinnä lähes kokonaisia keriä. Silti, yhdestä vajaasta kerästä ei saa mitään isompaa ja kunnollista, joten olen yrittänyt saada niitä kulutettua pienempiin töihin. Niistä onkin muodostunut nukenvaatteita, sukkia ja olenpa saanut jopa virkattua niistä jotain. Yksi kerä on jo kulutettu loppuun, vielä olisi ainakin kolme tai neljä kerää ilman suunnitelmia.

Kauppojen hyllyt ja värikartat ovat täynnä mitä ihanamman värisiä lankoja, joista olisi hienoa neuloa kaikkea ihanaa tulevaa talvea varten. Kuitekin, nyt on pysyttävä lujana, ja saatava lankavarastoa pienemmäksi. Pelkkiä taaperon villasukkia ei kuitenkaan jaksa neuloa, joten olisiko Sinulla ideoita, mitä vajaista lankakeristä voisi tehdä?

tiistai 13. syyskuuta 2011

Pienen pienet villahousut

Sarjassamme New Born Baby -nuken vaatteet on tänään esittelyssä villahousut. Kuten piponkin kohdalla, housutkin on tehty kokeilemalla ja sovittamalla työn eri vaiheissa.


New Born Baby -nuken villahousut
Malli: oma
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot
Muut tarvikkeet: kuminauhaa

Aloitin housujen neulomisen luomalla 20 silmukkaa, ja neuloin suljettuna neuleena 5 kerrosta 1o 1n -joustinneuletta. Sen jälkeen siirryin neulomaan sileää neuletta, ja lisäsin ensimmäisellä kerroksella joka puikolle tasaisin väliajoin 2 silmukkaa = 7 silmukkaa/puikko. Tämän jälkeen lisäsin 1. puikon alkuun ja 4. puikon loppuun 1 silmukan joka 3. kerros yhteensä 7 kertaa = yhteensä 42 silmukkaa. Viimeisen lisäyksen jälkeen neuloin vielä 7 kerrosta sileää neuletta, ja jätin lahkeen odottamaan. Sitten neuloin toisen lahkeen samalla kaavalla.

Lahkeiden valmistuttua yhdistin ne samoille puikoille, 28 s/puikko, yksi lahje kahdella puikolla. Neuloin 7 kerrosta sileää neuletta, ja aloitin kavennukset. Kavensin 1. ja 3. puikon alussa ja 2. ja 4. puikon lopussa yhden silmukan, ja toistin kavennukset joka kolmas kerros vielä 6 kertaa = 14 s/puikko. Viimeisen kavennuksen jälkeen neuloin 10 kerrosta 1o 1n -joustinneuletta.

Työn viimeistelyksi käänsin joustinneuleen kaksin kerroin ja ompelin sen kiinni jättäen pienen raon kuminauhan pujotusta varten. Lisäksi ompelin umpeen haaraan jääneen aukon ja päättelin langat.

Housuista olis saanut ehkä hieman istuvammat, jos ne olisi neulonut vähemmillä lisäyksillä, esim. viidellä lisäyksellä ja viidellä kavennuksella. Toisaalta, ehkä vähän löysemmät housut ovat hyvät, ainakin pienen leikkijän on helpompi laittaa ne nuken päälle sitten joskus tulevaisuudessa :-)

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Toinen kerta toden sanoo..

.. Ainakin tiimalasikantapäätä neuloessa.

Kokeilin tiimalasikantapään neulomista keväällä, mutta eihän siitä tullut mitään. Toiselle puolelle kantapäätä jäi sellaiset reiät, ettei niistä olis saanut sukkaa parsimallakaan. Epäonnistumisesta harmistuneena kokeilut jäivät siihen yhteen kertaan, ja lähestulkoon toteamukseen, että pitäköön tunkkinsa.

Kyseinen kantapää jäi kuitenkin hieman "takaraivoon kummittelemaan", koska se olisi täydellinen kantapää kirjoneulevillasukkiin. Siinä kun ei neulota kantalappua, eikä siinä ole kiilakavennuksia, jotka sekottaisivat kirjoneuleen kuvion. Niinpä tänään aamulla, kun muu perhe vielä nukkui, päätin kokeilla kyseisen kantapään neulomista uudelleen. Ja tällä kertaa se onnistui! No okei, myönnetään, että toiselle puolelle jäi pienen pieniä koloja, mutta ne saa neulan ja langan kanssa umpeen jos haluaa. Parannusta ensimmäiseen kertaan oli huimasti :-) Alla on vielä todisteet onnistuneesta tiimalasikantapäästä, sukan kummaltakin puolelta kuvattuna.

Tässä kuvassa lyhennetyt ja pidennetyt kerrokset on tehty neuleen nurjalla puolella

Tässä kuvassa lyhennetyt ja pidennetyt kerrokset on tehty neuleen oikealla puolella (kuvassa näkyy myös ne pienen pienet reiät, joista mainitsin aikaisemmin tekstissä)

Nyt tämä neuloja on taas tyytyväinen, ainakin hetken aikaa :-)

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Nukenvaatteita

Taapero siirtyi kesän aikana virallisesti vauvoista hurmaaviin taaperoihin. Lahjaksi hän sai New Born Baby -nuken. Kyseisellä nukella on harmillisen vähän vaatteita, ainoastaan yksi body. Vaikka taapero ei vielä nukkensa kanssa leikikään, ajattelin tehdä vaatteita etukäteen, sillä ei yhdellä bodylla kovin pitkälle pötkitä ;-) Ensimmäisenä nukke sai uuden tupsupipon, joka valmistui tänään muutaman tunnin työn tuloksen.



New Born Baby -nuken tupsupipo
Malli: oma
Lanka: Seitsemän Veljestä
Puikot: sukkapuikot Novita 4 mm

Itse olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. En ole ollenkaan neulesuunnittelija, enkä ole koskaan ennen neulonut pipoa. En osannut etukäteen arvioida, kuinka korkeaksi pipo pitäisi neuloa ennen kavennusten aloittamista, ettei siitä tulisi liian matala tai liian syvä. Tupsujakaan en ole ennen tehnyt. Kuitenkin kokeilu kannatti, ja lopputuloksesta tuli todella mieluinen! Ja mikä parasta, näihin pieniin vaatteisiin on hyvä käyttää kaapeissa lojuvia jämälankojen keriä..

Syksy saapuu

Syksy alkaa tehdä tuloaan. Allekirjoittanut ainakin tykkää viileämmistä ilmoista, kun ulkonakin jaksaa tehdä jotain muutakin kuin kärvistellä 30 asteen helteessä :-)

Kesä meni tapojensa mukaan nopeasti. Paljon ehdittiin tehdä, kuitenkaan juoksematta hiki hatussa paikasta toiseen lomaa aikatauluttaen. Veneiltiin, ihmeteltiin joutsenia, leikittiin hiekkalaatikolla, opeteltiin kävelemistä vauvan kanssa, saunottiin, rentouduttiin. Ja nautittiin yhdestä jos toisestakin kaupungin tarjoamasta ilotulituksesta omalta parvekkeelta katsottuna. Jos minulta kysytään, niin ne taisivat olla tämän kulttuurikesän parasta antia!

Kovin neuleinnostus ei ole vielä hiipinyt nurkkiin luuhaamaan, vaan puikot ovat saaneet olla rauhassa. Päiväpeite, jonka olisin halunnut saada valmiiksi jo viime kuun puolella, on vieläkin samassa tilassa kuin mihin se jäi keväällä lämpimien säiden saavuttua. Kesä, lämpö ja paksu villalanka kun eivät kuulu tämän neulojan mielenmaisemissa samaan kuvaan. No, hiljaa hyvä tulee, ja peittokin valmistuu varmasti jossain vaiheessa.

Olen minä jotain saanut tänään aikaiseksikin, mutta siitä seuraavassa postauksessa, ettei mene työt ja pohdinnat ihan sekaisin. Mukavia syyspäiviä ja pimeneviä iltoja, ja paljon neulomisintoa kaikille!

perjantai 6. toukokuuta 2011

Neuletaukoa

Allekirjoittanut on pitänyt nyt jonkin aikaa, itse asiassa jo muutaman viikon ajan, neulomistaukoa. Siihen vaikutti varmasti omalta osaltaan saapunut kevät. Auringon paistaessa ja päivien lämmitessä ajatukset eivät ensimmäisenä osu villaan, villalankaan ja lämpimiin neuleisiin. Toisaalta innostuin pelaamaan vapaa-ajallani tätä, ja kaikkien tasojen läpi pääsemiseen meni päivä jos toinenkin. Lisäksi yksi aikaani vienyt "projekti" on Kalle Päätalon Koillismaa-sarja, josta luen tällä hetkellä viimeistä, eli viidettä osaa.

Neuletöistä voisi mainita sen verran, että vauvan päiväpeite on tällä hetkellä ykköstyöni. Ruuduista on jo karvan verran vajaa puolet yhdistettyinä, ja niiden pariin palaan käsityöinnostuksen palatessa. Tekeillä ollut vauvan mekko on todella vahvasti kakkostyönä, mikäli siitä tulee ikinä valmista. Yläosa ei suostunut purkautumaan (ja soo soo kaikki kaksimielisimmät lukijat :-D) suosiolla, joten leikkasin sen saksien kanssa pois. Sen jälkeen ei ole löytynyt innostusta, että neuloisin yläosan alhaalta ylöspäin uudelleen. Katsellaan, miten sen kanssa käy. En kyllä tunne suurta surua, vaikka se jäisi kesken, on töitä ennenkin jäänyt tekemättä motivaation puutteen vuoksi..

Muuten, eikös ole aika hieno blogipohja? Se löytyi *Cute 'n' cool*-blogista. Melko varmaa on, että tulevatkin blogipohjapäivitykset löytyvät kyseisestä osoitteesta :-)

Nyt kuitenkin ulos aurinkoon vauvan kanssa keinumaan. Kuulumisiin!

torstai 14. huhtikuuta 2011

Maailman nopein neuloja

Tiesitkö, että maailman nopein neuloja neuloo 262 silmukkaa kolmessa minuutissa? Hänen nimensä on Hazel Tindall, ja hän on kotoisin Shetlannin saarelta.


Kyllä tuolla neulontanopeudella kelpaisi tehdä jos jonkinlaisia neuleita. Varsinkin sellaisia, joissa esim. pyöröpuikoilla neulotaan pitkiä pätkiä pelkkää oikeaa. Päivässä saisi jo hyvän pätkän valmiiksi. Ihan toinen juttu on tietenkin, jaksaako kyseinen rouva pitää yllä moista vauhtia koko ajan? Mahtaakohan jossain vaiheessa sormet ja ranteet väsyä? Ja jos väsyy, tuntuuko vauhdin hidastuminen tavallaan samalta, kun autolla ajaessa jarrutus esim. 120 kilometristä tunnissa 50 kilometriin tunnissa? Silloinhan tuntuu, että auto suorastaan matelee eteenpäin. Tuntuukohan maailman nopeimmasta neulojasta tahdin hidastuessa, ettei työ etene ollenkaan, vaikka todellisuudessa se valmistuukin ihan reippaassa aikataulussa tavallisen neulojan mielestä?

Youtube on ihmeellinen paikka. Kaiken maailman ennätysvideoiden lisäksi sieltä löytyy kasapäin opetusvideoita aiheesta kuin aiheesta. Sen avulla voi opetella neulomaankin, kunhan vain osaa englantia. Kaikesta on video, silmukoiden luomisesta niiden päättelyyn ja kaikesta siitä väliltä. Siellä on myös videoita, joissa neuvotaan speed knittingiä, eli kuinka neuloa mahdollisimman nopeasti. Tässä yksi esimerkkivideo:


Ja eikun opettelemaan! Tosin kotimaassamme ei taida olla nopeusneulonnan kisoja, joten jos sellaisiin tähtää, pitää olla myös valmis lähtemään ulkomaille kisaamaan.

Lisäksi tähän loppuun vielä suomalainen video siitä, kun neulomisesta tulee pakkomielle. Omasta mielestäni video on todella hienosti tehty, sitä oli mukava katsella. Välillä tunnen itseni videon neulojaksi, mutta onneksi into aina laantuu ja asettuu järkeviin mittasuhteisiin ;-)


Kuulumisiin, neulomisen iloa kaikille!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Pitkän kaavan mukaan

Ei ihan mennyt niinkuin Strömsössä..

Aloin neuloa vauvalle mekkoa. Ensin valitsemani lanka ei sopinut ohjeen malliin, joten purin neulomani pätkän ja tein sen toisella tavalla. No, valitsemani tapa ei ollut kaikista sopivin, vaan neuleesta tuli paljon pidempi (ja muutenkin eri mallinen) kuin mitä ohjeessa oli mainittu. En välittänyt siitä, vaan jatkoin mekon neulomista. Tänään mittailin mekkoa, ja eikös se ole paljon leveämpikin kuin ohjeessa mainittu leveys. Taitaa siis olla edessä 2-vuotiaalle tarkoitetun mekon neulominen 1-vuotiaan mekon neulomisen sijasta.

Olen miettinyt yläosaa, ja kaipa se pitää purkaa ja neuloa uudelleen pienemmällä kerrosmäärällä. Asian positiivinen: Kun sen neuloo alhaalta ylöspäin, saa lisäysten sijasta tehdä kavennuksia, jolloin jäljestä tulee varmasti paljon siistimpää (allekirjoittanut ei osaa tehdä lisäyksiä nätisti, niiden kohdalle jää aina ammottavat raot). Tosin silloin neuleen "suunta" muuttuu, jolloin yläosa ja alaosa taitavat näyttää vähän erilaisilta. En kuitenkaan jaksa purkaa koko mekkoa ja aloittaa kokonaan alusta. Ehkä siitä ei siis tule juhlamekkoa, mutta kyllä se varmasti kotikäytössä kelpaa :-)

Vaikka blogissa ei tällä hetkellä päivityksiä olekaan niin paljoa kuin aikaisemmin, kilisee puikot täällä tasaiseen tahtiin. Tuloksia ja tuotoksia odotellessa, minä en ainakaan jaksaisi odottaa, että saisin jonkun työn valmiiksikin!

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Yhdistelyä

Vaikka viimeiset päiväpeitteen ruudut ovat vielä pingottamatta, oli minun pakko päästä kokeilemaan ruutujen yhdistämistä toisiinsa. Se olikin mukavaa hommaa, ja nopeaa. Tarkoituksena on lähinnä harsia ne yhteen, koska ne kiinnitetään taustakankaaseen vielä ompelemalla. Vauvakin taisi tykätä, ainakin hän oli innoissaan auttamassa äitiä käsitöissä :-D Oma lankakerä ei ollut mitään, kun piti saada käsiin sama työ, mikä äidilläkin. Onneksi kissat eivät kiinnittäneet huomiota touhuumme, muuten siitä ei olisi tullut mitään.


Nyt pitäisi saada otettua itseään niskasta kiinni, että saisin loput 13 ruutua pingotettua ja pääsisin toden teolla ompelemaan peitettä kokoon. Sain kuitenkin vauvan mekon "hankalimman" (tai ainakin eniten aikaa vievän) osan yli, joten nyt on ollut taas motivaatiota neuloa sitäkin. Nyt on siis valinnan vaikeus, kumpaa tehdä. Tällä kertaa mekko taitaa viedä voiton!

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kevättä rinnassa

Blogi sai kevään kunniaksi uuden ulkoasun! Viis siitä, että lunta on vielä maassa vaikka muille jaettavaksi, kyllä huhtikuu on silti kevätkuukausi allekirjoittaneen mielestä. Kovasti jo odotan lumien sulamista, lehtien ilmestymistä puihin ja lämpimiä päiviä..

Neulerintamalla on ollut hieman hiljaisempaa. Vauva on valvottanut tavallista enemmän öisin, jolloin päivisin ei ole jaksanut paneutua neulomiseen samalla tavalla kuin vielä jokin aika sitten. Lisäksi vapaa-aikaa on tuntunut olevan jotenkin tavallista vähemmän..

Neuleita on kuitenkin työn alla. Vauvalle on tekeillä mekko vaaleanpunaisesta puuvillalangasta. Hieman kyllä jännittää, miten se onnistuu, kun muokkasin ohjetta paremmin sopivaksi valitsemalleni langalle. Jos siitä tuleekin ihan muodoton? Hui! Ajattelin mekon olevan helppo ja nopea neulottava. Helppo se on, yhtenä kappaleena neulotaan, ei yhteen ommeltavia saumoja tai mitään. Mutta kun kerroksella on lähemmäs 200 silmukkaa, niin ei se olekaan niin nopea tehdä, mitä alun perin ajattelin. Onneksi kesään on vielä aikaa, ja koko on tarkoituksella valittu nykytarvetta isommaksi, että pääsee käyttööön ennen kuin jää pieneksi (jos lopputulos on ohjeen muokkaamisen jälkeen järkevän näköinen..)

Päiväpeitekin etenee hitaasti, mutta varmasti. Kaikki ruudut on nyt neulottuna ja yli puolet ruuduista on pingotettu. Seuraavina päivinä voisin vaihtelun vuoksi keskittyä ruutujen pingottamiseen ja yhteen neulomiseen mekon tekemisen sijaan. Jos vaikka into neuloa sitä kasvaisi pienen tauon myötä.

Tämä oli jälleen yksi kuvaton postaus, laitan seuraavaan postaukseeni taas kuvia. Siihen asti, mukavan lämpimiä keväänodotuspäiviä kaikille, voikaahan hyvin!

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Neulojan syntymäpäivä


Allekirjoittaneella oli tällä viikolla syntymäpäivä, ja sain lahjaksi muun muassa lahjakortin lankakauppaan ja ylläolevassa kuvassa olevan neulekirjan. Kirjan tarkempi nimi on Neulekirja - Tähkäpää ja muut lempineuleet.

Erityisesti minua viehätti kirjassa se, että ohjeita on sekä lapsille että aikuisille. Hienoja sukkia, takkeja, päähineitä.. ja olipa kirjassa myös ohje Karpo-lakkiinkin. Ohjeet tuntuvat selkeiltä, ja silti sellaisilta, että niissä on sopivasti seurattavaa. Osa töistä on jo to do -listalla :-) Ainakin vauvalle pitää neuloa takki jonkin ohjeen mukaan, ja sukkia voi mahdollisuuksien mukaan neuloa lahjaksi (itsellä villasukat ovat melko pitkäikäisiä, joten itselle ei kannata koko ajan niitä neuloa, unohtuvat vain kaapin perukoille..)

Kirjan on kirjoittanut Ilun handu duunaa -blogin Ilona Korhonen ja Jenni Österman.

Kiitos lahjan antajalle, tästä on varmasti paljon iloa minulle :-)