lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuoden viimeinen päivä

Sukkien maa -blogisti toivottaa lukijoilleen menestyksekästä ja onnellista uutta vuotta 2012!


PS. Olkaahan varovaisia rakettien kanssa! ;-)

torstai 29. joulukuuta 2011

Äidin paremmat sormikkaat

Sain joululahjaksi kaksi kerää lankaa ja tupsulapasten ohjeen. Jonkin matkaa neulottuani mieleeni tuli, että lanka sopisi paremmin sormikkaisiin, joten tupsulapasten sijasta neuloinkin tupsusormikkaat.

Tupsusormikkaat
Malli: Sekoitus Lankabaarin lapasohjetta ja omaa
Lanka: Sandnesin Mini Alpakka ja Crystal Palace Yarnsin Kid Merino
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Näistä tuli ihanan pehmeät! Ovat tosiaan neulottu kaksinkertaisella langalla, mutta ovat yhtä paksut kuin yhdellä langalla neulotut, tuo Kid Merino oli nimittäin lähes seitin ohutta. Värikin on oikein nätti, ja nuo tupsut ovat hieno lisä muuten melko tavallisen näköisiin hansikkaisiin. Otin sormikkaista useamman kuvan ja yritin valita niistä sen, jossa väri olisi lähimpänä luonnollista väriä. Hämärässä asunnossa hämärällä ilmalla on hankala saada hyviä kuvia.

Lankabaarin ohjetta noudatin pikkurillin hankaan asti, siitä eteenpäin sovelsin itse. Ja ihan hyvin tuli sovellettua ilman ohjetta. Neuloin siis ensimmäisenä pikkurillin, jonka jälkeen neuloin jäljellä jääneillä 1 kerroksen tasona sileää neuletta ennen muiden sormien neulomista. Tuli aika paljon paremmin istuvat somikkaat, kuin mitä aiemmin neulomani Knottyt ovat.

Mistä tuo nimitys äidin paremmat sormikkaat tulee? Siitä, että nämä eivät kestä ollenkaan konepesua, vaan vaativat käsipesun. Näitä ei siis ehkä ensimmäisenä vedä käteen taaperon kanssa ulkoilemaan lähtiessä. Nämä säästetään parempiin tilaisuuksiin!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

Hyvää ja herkkujentäyteistä joulua kaikille Sukkien maa -blogin lukijoille!


Lämmintä kylmän talven varalle

Ihailin jo syksyllä 7 veljestä -langan ruskeaa sävyä, ja lähikaupassakin tuli moneen kertaan hypisteltyä kyseistä lankaa, kun se vaan on niin ihanan väristä. Kyseiselle langalle ei kuitenkaan ollut sopivaa työtä, koska halusin neuloa siitä itselleni neulepaidan ja tunnun olevan vähän kranttu. Sitten vastaan tuli sopiva malli, ja tässä on lopputulos.

Ruskea neulepaita
Malli: Asteroid B 12 (ravelry-linkki)
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 4 mm 80 cm ja 4 mm 40 cm pyöröpuikot, 4 mm sukkapuikot

Tästä tuli juuri sellainen kuin toivoinkin! Kuten kuvasta näkyy, ei se ihan samanlainen ole kuin alkuperäinen malli... Ensinnäkin neuloin sileät osiot nurjan sijasta oikeana, ja lisäsin sivuihin valesaumaksi yhden nurjan silmukan. Lisäksi muutin poolokauluksen tavalliseksi pyöreäksi pääntieksi, koska inhoan paksujen neuleiden poolokauluksia. Hihoista olisi voinut neuloa sentin pidemmät. Eivät nytkään näytä lyhyiltä, mutta silti vähän väliä tekisi mieli nykiä hihoja alemmas. Eniten tykkään pääntiestä, se onnistui mutu-tuntumalla loistavasti! Tämä paita päätyy varmasti ahkeraan käyttöön :-)

Malli oli ihanan nopea neuloa, ja pyörönä tehtynä saumoja ei ollut pääteltäviksi kuin kainaloissa. En ole ennen neulonut mitään niin, että hihat yhdistetään vartalo-osan kanssa samoille puikoille, ja vähän siinä vaiheessa jännitti, että onnistuuko homma sittenkään. Olihan se hieman hankalampaa muutaman kerroksen ajan, mutta sitten alkoi taas sujua. Tätä tekniikkaa voi jatkossakin käyttää hyvillä mielin.

Nimensä tämä neule on saanut ihanasta Pikku Prinssi -kirjasta, jossa prinssin kotiplaneetan nimi on asteroidi B 12.

Alla vielä kuva neuleesta päälläni. Älkää nyt vetäkö hernettä nenäänne, kun kuva ei ole kovinkaan suunniteltu, kaunis tai valotukseltaan hyvä. Se on nimittäin otettu nopeasti ennen puolta seitsemää aamulla, juuri ennen kuin mies lähti töihin.

Aamulookia parhaimmillaan ;-)

perjantai 16. joulukuuta 2011

Valmis, färdig, finished, fertig!


Päiväpeite
Malli: Oma
Lanka: Gjestal Cortina
Puikot: 8 mm sukkapuikot
Muut tarvikkeet: puuvillakangasta

Vihdoin ja viimein voin sanoa päiväpeitteen valmistuneen :-)

Jokin aika sitten kirjoitin tänne blogiin, että kangaskaupan myyjä suositteli taustakankaaksi pellavakangasta, joka kuitenkin jäi sillä kertaa kauppaan. Muutama päivä kyseisen postauksen jälkeen olin lähdössä kaupungille ostamaan kyseistä kangasta, kun vähän ennen lähtöä silmiini osui vaatehuoneessamme keltainen lakana, joka oli liian kapea meidän parivuoteeseemme ja liian iso taaperon pinnasänkyyn. Se siis pääsi toteuttamaan itseään ihan uudella tavalla.

Täytyy sanoa, että joustava neule, joustamaton taustakangas, ompelukone ja minä emme olleet paras mahdollinen ryhmä. Reunojen yhteen ompelu sujui hyvin ilman ongelmia. Ajatuksenani oli ommella neulos kiinni taustakankaaseen ruutujen välistä lyhyen sivun suuntaisesti. Koska tiesin neuleen venyvän, en venyttänyt sitä mitenkään, vaan annoin ompelukoneen oman voiman siirtää työtä eteenpäin. No, lankahan olikin niin paksua, että ompelukoneen paininjalka työnsi neuletta eteenpäin, jolloin se kurtistui toiseen reunaan. Ensimmäinen poikkisauma meni ihan hyvin, toinen kurtistui vähän ja kolmas taas vähän enemmän. Siinä vaiheessa tajusin luovuttaa ja purin ompeleet (ja sekös oli hidasta puuhaa, neulettakin purkaa paljon nopeammin!).

Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen työhön, varsinkin nuo ruutujen värit ovat ihanan pirteät keskellä pimeää talvea! Lisäksi lakanakangas tuo peitteelle toivomaani jämäkkyyttä, peite ei veny ja vanu kun sen nostaa ilmaan. Suuri plussa työlle olisi ollut se, että kappaleet olisi saanut enemmän kiinni toisiinsa, mutta siihen voin paneutua joskus myöhemmin, kun keksin keinon. Varmin tapa on varmaankin neuloa ruudut kiinni kankaaseen käsin..

Seuraava työ on jo aloitettu ja se on melkein puolivälissä, mikä on aika hyvin, koska siitä olisi tarkoitus muotoutua neulepaita itselleni. Ehkä sekin valmistuu vielä tämän vuoden puolella, saapa nähdä ;-)

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Käsitöitä kai nämäkin


Taaperon hiiriasu
Asu: Vaatteet Lindex, häntä  Novita 7 veljestä
Hännän ja korvien malli: oma
Tarvikkeet: 7 veljestä lankaa, nappi, silkkilankaa, harmaata ja vaaleanpunaista kartonkia, kuminauhaa

Osallistun taaperon kanssa erääseen joulunäytelmään, jossa taapero esittää hiirtä. Ohjeistuksena oli, että vaatteiden tulee olla harmaat, häntä voi olla esim. naru ja otsalla tulee olla hiiren korvat. Ja häntää ei saa kiinnittää hakaneulalla. 

Hetken aikaa pähkäilin, mistä kummasta tekisin hiirelle hännän, ja miten sen saisi kiinni housuihin. Loppujen lopuksi keksin itselleni helpon tavan toteuttaa sen. Aloitus 8-tekniikalla 8 silmukalla, jonka jälkeen lisäykset parin kerroksen välein, kunnes silmukoita oli yhteensä 16. Hännän yläpäähän neuloin napinläven ja päättelin työn kolmen puikon päättelyllä. Sen jälkeen ompelin resorin taitteen alle napin ja kiinnitin hännän housuihin. Silkkilangan ompelin parilla tikillä kiinni häntään, ettei se vaan putoa esityksen lomassa minnekään.

Korvat on leikattu harmaasta ja vaaleanpunaisesta kartongista ja ne on liimattu kiinni kuminauhaan (leikkasin korvat niin, että niihin jäi taakse päin taite, jonka avulla korvat sai helposti liimattua). Toivottavasti korvat pysyvät pelkän liiman avulla kiinni kuminauhassa. Voisihan ne tietty vielä niitata kiinni, mutta niitit näkyisivät ikävästi vaaleanpunaiselta pohjalta.

Nyt kun esiintymisasu on valmis, voi äitikin keskittyä jännittämiseen. Toivottavasti esitys menee hyvin, ilman suurempia huutoja ja kiukkuja. Äidit kyllä osaavat käyttäytyä, mutta lapsista ei koskaan tiedä ;-)

torstai 8. joulukuuta 2011

Sateenkaaren väreissä

Näistä sukista ei raidat lopu kesken :-D

Raitasukat
Malli: Perussukat kärjestä aloitettuna
Lanka: Cascade Yarns Heritage
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Ensimmäisenä voisin todeta, että itse kehitetty langan ohjain ei toiminut. Se piti kyllä langat hyvin erillään kerien puolella, mutta sukan puolella langat menivät ihan solmuun. Olin siis pakotettu katkaisemaan langan joka kerta, kun raita tuli valmiiksi, ja pääteltäviä lankoja oli vaikka naapureille jaettavaksi :-D

Aloitus 8-aloituksella, ja lisäykset nauhakavennusten mukaan. Kantapää on ihan tavallinen kantapää toisin päin neulottuna (kantalappu tuli siis jalkapohjan alle). Varren joustinneuleen päättelin huivipäättelyllä. Se sai joustinneuleen vähän repsottamaan, mutta uskoisin päättelyn sopivan paremmin käyttöön joustavuutensa vuoksi. 

Nämä sukat onnistuivat jo paremmin kuin tekniikkaharjoittelusukat, joista tuli liian pitkät. En itse päässyt kokeilemaan sukkien istuvuutta jalkoihin, koska sukkien vastaanottajalla on aika paljon pienempi jalka kuin minulla. Toivottavasti kuitenkin ovat sopivan kokoiset. Kuvissa värit ovat harmillisen pliisut, ovat luonnossa paljon kirkkaammat.

Parasta näissä sukissa oli kärjestä aloitus, on virkistävää neuloa sukat välillä väärään suuntaan. Lisäksi ohuessa sukkalangassa kerroksen vaihtumiskohta ei näy niin selvästi kuin paksummissa langoissa, jolloin lopputulos on paljon tasaisempi. Jälleen siis yksi syy lisää hehkuttaa Heritagen erinomaisuutta!

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Nyt tuli tänka på..

Nimittäin kävin kangaskaupassa katsomassa kangasta päiväpeitettä varten. Kankaista mitään tietämättömänä ajattelin, että fleece ei olisi kovinkaan joustava kangas. Kangaskaupan täti katsoi pitkään, kävelytti fleecekankaiden viereen ja näytti, että kyllä se vaan venyy ja paukkuu joka suuntaan.

Kaupan täti ehdotti fleecen tilalle pellavaa. Ei kuulemma veny eikä vanu, ja sopisi parhaiten luonnonkuidun seuraksi (Gjestal Cortina kun on 100-prosenttista villaa). Ajatus kuulosti oikein hyvältä, mutta hinta oli omaan makuuni vähän liian korkea, 15 € metriltä. Eihän siinä mitään, jos kangasta tarvitsisi metrin, mutta kun sitä pitäisi ostaa kaksi metriä. En kyllä tullut ajatelleeksi, että siihen menisi niin paljon rahaa.

Mutta kaipa sitä pitää taipua ja ostaa kalliimpaa kangasta. Peitteen ruudut on nimittäin neulottu paksuilla puikoilla ja pingotettu, joten neule ei ole kovinkaan tiivistä, jolloin se tuppaa venymään ja vanumaan. Sellaisenaan se ei siis pelitä päiväpeitteenä (tai minään muunakaan) ja melko vähäisen ompelukokemuksen vuoksi en halua ommella yhteen kahta venyvää materiaalia. Siinä menisi vain hermot ;-D

Aloitin myös sukkia. Sain neljä raitaa neulottua, eli kaikki langat työhön kiinni. Viidennen raidan kohdalla langat olivat niin toisiinsa kietoutuneita, että oli pakko purkaa tekele ja kehittää jonkinlainen langanohjain. Tekele ei ole vielä päässyt tositoimiin, mutta alla kuin kuitenkin kuva siitä. Aina ei välttämättä tarvitse ostaa varta vasten suunniteltuja tarvikkeita, eikö niin?