tiistai 9. syyskuuta 2014

Tilk-tilk-tilkkuja

Leikkelin tänään kankaiden jämiä neliön muotoisiksi tilkuiksi. Leikkaamisen lomassa tuli mieleeni, että voisin ommella tilkuista pallon vauvalle. Löysin Internetin ihmeellisestä maailmasta mukavan pehmopallo-ohjeen, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Tällainen pallostani tuli.

Tähän tuli tilkkuja kuudesta eri kankaasta
Kankaat: sekalaisia trikootilkkuja

Tästä taisi kyllä tulla hieman liian iso pallo vauvalle, joten se päätyi isompien sisarusten leluksi. Kaavaa varten piirsin halkaisijaltaan 12-senttisen ympyrän, ehkä 10-senttisellä ympyrällä olisi tullut vauvaystävällisempi lelu.

Esikoinen sai valita tilkkujen järjestyksen toiselle pallonpuolikkaalle. Sitten äiti pisti viisaan päänsä tilkkujen järjestelyyn toiselle puolelle, ja eikös se mennyt hieman vikaan. Tarkoitus oli, ettei kahta samanväristä tilkkua olisi vierekkäin, joten asettelin tilkut päinvastoin kuin mitä lapsi oli asetellut. Lopputuloksena oli, että sekä tähti- että heppapalat ovat pallossa vierekkäin. Olisi virheen tietysti saanut korjattua, mutta pallossa on sen verran monta saumaa, etten jaksanut. Seuraavalla kerralla, jos sellainen tulee, olen viisaampi asian suhteen ja annan lapsen järjestellä kaikki tilkut oman mielensä mukaan ;-)

Täytteenä pallossa on täytevanua, josta en tosin muista, mistä sen tilasin. Lapsista oli mukavaa päästä mukaan myös pallon täyttövaiheeseen. He saivat repiä vanua pussista ja äiti tunki sen pallon sisään. 

Parasta tällaisessa pehmopallossa on tietysti se, että se ei riko tavaroita niin helposti kuin kovemmat pallot. Ei siis haittaa, vaikka tämä lentäisikin leikin lomassa päin vitriinin lasiovea tai telkkaria. Tai heittelyleikeissä ei haittaa, vaikka osuisikin toista pallottelijaa päähän. Meillä kun lapset ovat vielä sen verran pieniä, ettei pallon heittämisen ja sen kiinniottamisen jalot taidot ole vielä ihan huipussaan..

Seuraavaksi pääsen "pitkästä aikaa" kilkuttelemaan puikkoja. Wetterhoffin Uusi Veera on nyt kerittynä ja sopiva huivimalli valittuna. Vaikka edessä on kiireiset ajat, niin toivon silti saavani huivin vielä tämän vuoden aikana valmiiksi. Niin ja tuli allekirjoittaneen tilattua pari metriä kangastakin, eli vaaterintamaltakin kuuluu jossain vaiheessa jotain uutta :-)

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Parit pöksyt lisää

Nyt pitäisi lapsella olla taas housuja hetkeksi aikaa, kun ompelin hänelle kahdet pöksyt lisää.

Tutun värisiä collareita, eikö vain?
Kaavat: Minikrea 30302 muunneltuina
Kankaat: College Metsolasta

Edellisessä housupostauksessa mainitsin, että kyseinen kaava on sivusaumaton malli. Kaavaan on oikeasti merkittynä sivusauman linja, joten näppäränä ompelijana piirsin lahkeiden kaavat kahdessa osassa katkaisten kaavan sivusauman linjan kohdalta. Lisäsin vain sentin verran saumanvaraa sivusaumaan.

Edessä olevat oranssit pöksyt ovat kuvassa takapuoli päällä päin, koska lapsonen halusi housuihin takataskut. Tein ne samalla tavalla kuin edellisellä kerralla, eli silitin nurjalle puolelle tukikankaan, huolittelin taskun yläreunan, silitin saumanvarat nurjalle ja ompelin kiinni valmiiden housujen takakappaleisiin. Olisi ne voinut ommella ensimmäisenäkin, mutta ajattelin, että saan ne kohdistettua paremmin valmiisiin housuihin.

Takana olevissa pinkeissä housuissa on taskut sivusaumassa. Näiden housujen vuoksi päätin alunperin kokeilla, onnistuuko sivusaumallisten housujen ompelu tällä kaavalla. Taskun kaavan piirsin vapaalla kädellä, ja ompeluohjeet sain TOSIMUMMOn blogista. Yllätyin positiivisesti, miten helppoa taskujen ompelu olikaan. Nuo pinkit housut ovat ehkä suosikkini näistä neljästä collareista, jotka olen viime aikoina ommellut.

En ole tehnyt ennen housuja, joten en tiedä, kuuluuko etukappaleen olla paljon takakappaletta kapeampi? Näissä housuissa nimittäin etukappale on huomattavasti kapeampi, ja vähän ensimmäisiä housuja ommellessa jännitti, miltä ne näyttävät lapsen päällä. Huoli oli turha, päälle puettuina housujen sivusaumat ovat juuri siellä missä pitääkin :-) Sovituskuvaa en ikävä kyllä saanut, koska lapsi ei suostunut vaihtamaan pitkää mekkoaan paitaan. Olisi kuvan tietysti voinut ottaa mekko päällä, mutta sitten housuista olisi näkynyt lahjetta puoleen sääreen asti, eikä mitään muuta. Ei välttämättä paras mahdollinen kuva, jos haluaa näyttää, mitä on saanut aikaiseksi, eikö niin?
Nyt alkaa taas pähkäily, mitä seuraavaksi? Kaapissa olisi vyyhdillinen Wetterhoffin Uutta Veeraa. Toisaalta olisi kivaa tilata jotain ihanaa kangasta ja jokin uusi kaava, ja ommella itselle tai lapselle vaikka huppari tai tunika. Vai pitäisikö aloittaa sekä neule- että ompelutyö? Se jää nähtäväksi!