perjantai 27. toukokuuta 2016

Ompelujumi

Ompelujumi. Siinä vasta sana. Vai pitäisikö sanoa ennemmin tila? 

Tila, jonka vallitessa ei saa mitään aikaiseksi, vaikka kuinka tietäisi, että lapsille ei ole tarpeeksi kesävaatteita ja omakin vaatekaappi kaipaisi uutta sisältöä. Ompelujumi hyökkää yllättäen nurkan takaa, eikä sille oikein voi mitään.

Mitään ja mitään, se taitaa olla hieman väärin sanottu. Sen kun alkaa ommella, kyllä inspiraatio ja motivaatio jostain löytyvät. Tarvitaan vain onnistumisia ja minä osaan -tunnetta, sillä itselleni iskee jumitus päälle silloin, kun en tunne osaavani. Vaikka pyrinkin tekemään ihan perusvaatteita ilman suuria hienouksia, tuntuu välillä, että en todellakaan osaa.

Mies kutsuu minua välillä liian kriittiseksi. Mitä sitten, jos paita on pari senttiä liian lyhyt tai pussittaa selästä? Niinhän ne kuule kaupankin paidat ovat yhtä epäistuvia. Niin. Pikkutarkkuutta tai ei, mielestäni yksi ompeluharrastuksen ydinjutuista on tehdä hyvin istuvia vaatteita, on vartalon malli mikä tahansa. 

Luulin jo onnistuneeni edellisen paitayritelmän kohdalla, mutta ei sentään. Olisi liian helppoa onnistua kolmannella yrittämällä. Onneksi apua löytyy somen ompeluryhmästä ja muista blogeista. Kai tästä vielä noustaan, ennen kuin kroppaepätoivo ottaa vallan ja alan pukeutua vaatteiden sijaan juuttikangassäkkeihin? Vaikka ei sen puoleen: en muista, koska olisin kiinnittänyt yhtä paljon huomiota vartaloni malliin kuin näinä viime kuukausina, kun olen yrittänyt saada aikaiseksi jotain, mitä voisin pitää päälläni julkisilla paikoilla.

Mutta mikä tässä on ehkä ärsyttävintä? Tietenkin se, etten osaa aloittaa mitään muuta ompelutyötä ennen kuin olen saanut viilattua edes yhden vaatekaavan itselleni sopivaksi. Jospa jo joulukuussa saisin postattua tänne jotain valmiiksi asti saatettua? Siihen asti on parempi nauttia kesästä, 30 vuotta vanhasta animesta, kirjoista ja kaikesta muusta, jota olen keksinyt ompelun tilalle.

Hauskaa kesän jatkoa ja käsitöiden iloa teille kaikille!