Kaverille kans

Tässä on mun uusi kaverini. Vielä ei olla ystäviä, mutta ehkäpä ajan kanssa.

Kaveri on ihan perus ompelukone, edeltäjänsä serkku. Sopii oikein passelisti tällaiselle silloin tällöin ompelijalle. Yksi vika koneessa oli tullessaan, se ei nimittäin tuonut mukanaan vaatteita itselleen. Asialle piti ilmiselvästi tehdä jotain.

Lähestulkoon slimfit suojahuppu

Kaavat: oma malli

Kangas: Jokin verhokangas Eurokankaasta

Kyseinen kangas ei ole mitenkään silmiähivelevän kaunista, kankaan ulkonäkö kun oli valintakriteereissä viimeisellä sijalla. Tärkeämpää oli kankaan paksuus ja hinta.

Kuvasta ei näy hupun etupuoli ollenkaan. Ompelin hupusta alhaalta leveämmän ja ylhäältä kapeamman. Etuosan kappale tulee koneen päälle niin, että ompelin sen sivukappaleen pitkän sivun ja yläreunan kanssa yhteen. Taakse ompelin pussukan poljinta varten sekä aukon, että konetta saa kannettua kantokahvasta.

Onnistui ihan hyvin, vaikka etukappaletta leikatessa tulikin pieni mittavirhe. Oikeastaan tuo virhe oli onni onnettomuudessa, olisi nimittäin tullut oikealla mitalla liian leveä kaapu.. Nyt kelpaa ompelukoneen asustella vaatehuoneessa, kun villakoirat eivät pääse hyökkäämään kimppuun.

Harjoituskappale

Nuken vaippojen jälkeen tuli fiilis, että en voi olla niin surkea ompelija, mitä vaipat antoivat ymmärtää. Oli siis pakko tarttua toimeen, ja tuloksena syntyi tällainen harjoituskappale:

Lisää lämmikettä nukelle

Malli: MakaMarrin blogista

Kangas: Flanelli Eurokankaasta

Kyllä vaan, taas tuota iänikuista nalleflanellia. Ostin sen aikoinaan Eurokankaan löytölaarista, ja sitä on vieläkin jäljellä. Koska tuo mahtaa loppua?

Kuvassa on pipo nro 3. Kyse ei ollut siitä, etten olisi osannut ommella, vaan siitä, että kaava oli kahdessa ensimmäisessä pipossa joko liian pieni, tai liian iso. Kolmannella kerralla kaava oli juuri passeli, eli 17 cm * 25 cm. Poisleikattujen kolmioiden koko oli 2,4 cm * 3 cm.

Joustamatonta kangasta oli helppo ommella, sain puolen sentin saumavarat onnistumaan oikein hyvin. Ohje oli helppo ja yksinkertainen, eli loistava malli minulle ;-)

Lupasin jo lapsille trikoopipot. Se taitaa ollakin kinkkisempi juttu, kun nykyisessä ompelukoneessani ei ole jousto-ommelta, eikä minulta löydy saumuria. Olenkin miettinyt, että pitäisikö ostaa uusi ompelukone, jossa on jousto-ommel? Mieskin jo sanoi, että hänkin voisi tarvita ohuen pipon, joten olisi hyvä, että saisi tuollaiset tilaustyötkin onnistumaan..

Huomenna sen sitten näkee, mihin kaikkiin hullutuksiin sitä tulee ryhdyttyä. Siitä sitten seuraavalla kerralla.

Ompeluprojektia pukkaa

En ole kummoinenkaan ompelijatyyppi, suoraan sanoen olen melko onneton sellainen. Silti tulee aina välillä halu "opetella ompelemaan paremmin". Siinä vaiheessa juoksen kauppaan suuret suunnitelmat mielessäni, ja kun tulee aika toteuttaa nämä suuret suunnitelmat, niin jotenkin innostus alkaa hiipua..

Ajatuksena siis oli ommella muutama vauvan kestovaippa miehen loman aikana. No, hankin tarvikkeet hyvissä ajoin ennen kyseisen loman alkua ja leikkasin kankaat intoa puhkuen. Ensimmäisen vaipan jälkeen innostus alkoi hiipua, ja nyt, kun miehen loman loppumisesta on jo muutama viikko, sain homman vihdoinkin valmiiksi. Toivottavasti ompeluinto ei iske ihan heti uudelleen.

Niitä tuli aika monta

Malli: Wee Weka Doll Nappy

Kankaat: Pul ja frotee Eurokankaasta

Kankaiden värit ovat lapsen valitsemia, itse olisin ehkä valinnut liilan kaveriksi jonkun muun kuin vihreän.

PUL oli yllättävän joustavaa. Joustamaton frotee ja joustava PUL oli tällaiselle aloittelevalle ompelijalle hieman hankala yhdistelmä, mutta pienellä googlettelulla sain selville, millä tavalla kappaleet saisi helpoiten yhteen. Kaavassa oli valmiiksi otettu huomioon 0,5 cm:n saumanvara. No, olisi ehkä pitänyt lisätä itse vielä toiset puoli senttiä saumanvaraan, niin olisi tullut samankokoisia vaippoja kuin ohjeen mukaan olisi tullut. Toisaalta ei haittaa, vaikka vaipoista tuli kapeampia: nyt ei tarvinnut ommella kuminauhoja takakappaleeseen ja jalkojen viereen, koska vaipat istuivat muutenkin ihan hyvin nukelle.

Tarkoituksenani oli ommella vaippojen reunoihin vielä vinonauhaa huolitelluman ulkonäön aikaansaamiseksi. En kuitenkaan saanut sitä nätisti vaipan ympärille, koska pari kerrosta froteeta ja pari kerrosta PULia olivat niin paksu paketti, ettei nauha asettunut nätisti reunaan. Eivätköhän ne kuitenkin mene ihan hyvin näinkin, ainakin ne imevät nukkevauvan juomat vedet ihan hyvin.

Kankaan menekistä sen verran, että PULia ostin 30 cm ja froteeta 70 cm. Niistä sai ommeltua kuusi vaippaa, kun ei ollut hirmuisen tarkka langansuunnasta :-D

Joopa joo, näitä kun katselee, niin ihmettelen suuresti, miten ihmeessä sain taannoin ompelemani mekon onnistumaan niin hyvin...

Parantaa kuin sika juoksuaan!

Puikkopussin onnistumisen innoittamana ompelin taaperolle mekon.

Palloja palloja palloja

Kaavat: kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua

Kangas: 100 % puuvillaa Tiritomista

Muut tarvikkeet: vinonauhaa ja kaksi nappia

Sain kyseisen kirjan vuosia sitten lahjaksi. Silloin kirjassa ei tuntunut olevan paljoakaan innostavia ohjeita, mutta pari viikkoa sitten kirjaa selatessani taaperon mekko suorastaan pomppasi esiin, ja pakkohan sellainen oli ommella.

Kirjan mukana ei oikeasti tullut kaavoja, vaan ne piirrettiin ja leikattiin kirjallisten ohjeiden mukaan. Tässä työssä se oli helppoa, kaavat olivat erikokoisia suorakaiteita. Muotoa mekkoon saatiin mekon yläreunaan tehdyillä laskoksilla. Lisäksi helmassa on yksi poikittainen laskos.

Mekko oli mukava, joskin aika työläs ommeltava lähestulkoon vasta-alkajalle. Ohjeessa kädentiet päärmättiin ilmeisesti kääntämällä kangas työn nurjalle puolelle. Itse en osannut moista tehdä, joten päärmäsin kädentiet vinonauhalla, sitä kun tuli onneksi ostettua reippaamman puoleisesti. Työhön olisi kuulunut lisäksi kaksi taskua, mutta jätin ne lisäämättä.

Tästä olisi ollut kiva saada tänne blogiinkin kuva, jossa mekko on taaperon päällä. Se on kuitenkin vielä vähän iso lapselle, eikä hän muutenkaan tuntunut kovinkaan arvostavan koko vaatetta..