Päiväpeite
Malli: Oma
Lanka: Gjestal Cortina
Puikot: 8 mm sukkapuikot
Muut tarvikkeet: puuvillakangasta
Vihdoin ja viimein voin sanoa päiväpeitteen valmistuneen :-)
Jokin aika sitten kirjoitin tänne blogiin, että kangaskaupan myyjä suositteli taustakankaaksi pellavakangasta, joka kuitenkin jäi sillä kertaa kauppaan. Muutama päivä kyseisen postauksen jälkeen olin lähdössä kaupungille ostamaan kyseistä kangasta, kun vähän ennen lähtöä silmiini osui vaatehuoneessamme keltainen lakana, joka oli liian kapea meidän parivuoteeseemme ja liian iso taaperon pinnasänkyyn. Se siis pääsi toteuttamaan itseään ihan uudella tavalla.
Täytyy sanoa, että joustava neule, joustamaton taustakangas, ompelukone ja minä emme olleet paras mahdollinen ryhmä. Reunojen yhteen ompelu sujui hyvin ilman ongelmia. Ajatuksenani oli ommella neulos kiinni taustakankaaseen ruutujen välistä lyhyen sivun suuntaisesti. Koska tiesin neuleen venyvän, en venyttänyt sitä mitenkään, vaan annoin ompelukoneen oman voiman siirtää työtä eteenpäin. No, lankahan olikin niin paksua, että ompelukoneen paininjalka työnsi neuletta eteenpäin, jolloin se kurtistui toiseen reunaan. Ensimmäinen poikkisauma meni ihan hyvin, toinen kurtistui vähän ja kolmas taas vähän enemmän. Siinä vaiheessa tajusin luovuttaa ja purin ompeleet (ja sekös oli hidasta puuhaa, neulettakin purkaa paljon nopeammin!).
Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen työhön, varsinkin nuo ruutujen värit ovat ihanan pirteät keskellä pimeää talvea! Lisäksi lakanakangas tuo peitteelle toivomaani jämäkkyyttä, peite ei veny ja vanu kun sen nostaa ilmaan. Suuri plussa työlle olisi ollut se, että kappaleet olisi saanut enemmän kiinni toisiinsa, mutta siihen voin paneutua joskus myöhemmin, kun keksin keinon. Varmin tapa on varmaankin neuloa ruudut kiinni kankaaseen käsin..
Seuraava työ on jo aloitettu ja se on melkein puolivälissä, mikä on aika hyvin, koska siitä olisi tarkoitus muotoutua neulepaita itselleni. Ehkä sekin valmistuu vielä tämän vuoden puolella, saapa nähdä ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti