Paluu perusasioiden pariin

Broken seed stitch -sukkia neuloessani huomasin, että onnistun kiristämään puikkojen reunasilmukoita liikaa, jolloin sukkien sivuun muodostuu ikävät raidat. Viime viikolla olimme lähdössä mökille, ja nappasin mukaani lankavarastostani jämälankoja mukaan, ideana neuloa sukat itselleni. No, silloin oli liian kuuma neuloa, mutta illalla kotiin päästyäni loin silmukat puikolle tavoitteena löysin rantein neulotut sukat. Tällä kertaa ne onnistuivat!

Omat jalat ja itse otettu kuva

Malli: Perussukka ranskalaisella kantapäällä, 64 s

Lanka: Drops Fabel

Puikot: 2,25 mm 100 cm pyöröpuikot

Ei sivuraitoja tai reikiä kantalapun reunassa, täysi onnistuminen siis :-) Silmukoita olisi voinut olla ehkä pari vähemmän, mutta hyvät nämä ovat näinkin. Koska langat olivat niitä, mitä kotona oli valmiina, ei värimaailma ole silmiä hivelevän kaunis. Hyvin nämä koti- tai saapassukkina kuitenkin menevät.

Puikkoina minulla oli näissä carbonz-hiilikuitupuikot. Tuntuma oli yllättävän muovinen, olin ajatellut, että puikot tuntuisivat jotenkin erilaisilta. Kaapeli oli taipuisa ja silmukat siirtyivät kaapelilta puikolle hyvin. Ja mikä parasta, kaapeli oli juuri sopivan pituinen, minulla kun ei tunnu kotona olevan kuin nuo yhdet 100-senttiset pyöröt. Tai no, nyt on kahdet, kun kävin tänään ostamassa paksumpia lankoja varten 3,5-milliset 100-senttiset puikot. Ne olivat tosin Prymin puikot, nuo Carbonzit kun ovat melko suolaisen hintaisia.

On mukavaa palata sukkien pariin. Pitkään siinä menikin, välissä tuli neulottua lastenvaatteita, tehtyä ristipistotöitä, innostuttua lasten vaatteiden ompelusta jne. Kaapissa on lähestulkoon avaamattomana Cookie A:n Sukkia. Rakkaudella. Ehkä lähiaikoina tulee innostus neuloa sukat kyseisestä kirjasta, kuka tietää?