Ei ole riemulla rajaa, kun saumurilla ajaa

Kyllä vaan, edellisessä postauksessani mainitsemani uusi lelu on saumuri. Kun muut tekivät juhannustaikoja, minä tein juhannusshoppailua netissä. Tässä ensimmäinen yhteistyömme tulos.

Katso äiti, vetoketju!

Malli: Jalie pajamas

Kangas: Rakettikangas ja resorit Kestovaippakaupasta

Miksi minusta tuntuukaan, että mitä useamman näitä yöpukuja ompelee, sitä vaikeampaa se on joka kerta? 

Kuvion kohdistaminen onnistui mielestäni hyvin, siihen olen tyytyväinen. Puvun kappaleet oli tosin helpompi leikata kohdistetusti, koska yksikään kappale ei ole taitteella, vaan takakappaleita, etukappaleita ja hihoja leikataan kaikkia kaksi kappaletta.

Tällä kertaa ompelin vetoketjun kiinni ensimmäisenä. Ensimmäisellä yrityksellä kohdistukset menivät päin metsää, mutta toisella kerralla ne onnistuivat paremmin.

Saumurilla ommeltavat osiot sujuivat kuin leikki, on se vaan hauskanen laite. Siistit saumat ja silleen, tiedättehän :-) Ei kyllä harmita rahan käyttäminen siihen, on aina mukavaa saada siistimpää jälkeä aikaiseksi.

Resori loppui kesken. Tai siis, allekirjoittanut tilasi sitä alunperinkin liian vähän. Kävin Eurokankaasta katsomassa, josko siellä olisi ollut oranssia resoria, että olisin saanut myös kädenteihin oranssit resorit, mutta Eurokankaan resori oli ainakin tällä kertaa niin löperön tuntuista, että en halunnut ostaa sitä. Piti siis käyttää hihoihin punaista resoria. No, tuskinpa tuollainen vajaa 2-vuotias paljoa asiasta välittää.

Pääntiehen en ole yhtään tyytyväinen. Ensinnäkin taisi olla virhe saumuroida resori kiinni pukuun. Se jätti resoria kääntäessä paljon pienemmän varan viimeistelyommelta varten. Seuraavalla kerralla ompelen pääntien resorin ehdottomasti alusta loppuun ompelukoneella. Pienemmästä varasta johtuen ompelin resorin viimeistelyn ainakin kymmenen kertaa. Ensin yritin pari kertaa kaksoisneulalla, ennen kuin onnistuin tavalla tai toisella katkaisemaan sen. Sitten yritin muutaman kerran kolmipistesiksakilla, mutta se sai pääntien aaltoilemaan ihan rumasti. Kolmanneksi ompelin pitkällä suoralla ompeleella ja lyhyellä suoralla ompeleella, mutta ei ei ei. Kolmas suora ommel onnistui jotenkuten, mutta en ole vieläkään tyytyväinen siihen. Suurin ongelma oli, että saumurisauma jäi näkymään nurjalla puolella, kun resorin reuna karkasi kerta toisensa jälkeen omille teilleen. Että kolmipistesiksaks voikin olla raivostuttava purettava..

Kunhan taas jossain vaiheessa tulee asiaa alan kauppaan, niin taidan ostaa uuden kaksoisneulan ja kokeilla uudelleen, jospa saisin tuon viimeistelyompeleen mieluisammaksi. Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut työ, mutta opeteltavaa on vielä. Kärsimätön vai mikä, mutta olisi niiin kivaa onnistua joka kerta heti ensimmäisellä kerralla. Harjoittelu on nimittäin tylsää!