tiistai 24. joulukuuta 2013

Viimeinen lämmin joululahja

Neuloin lasten mummulle lahjaksi Dunes-huivin. Huivista ei ole paljon iloa lasten taatalle, joten hänelle piti keksiä oma lahja. Päädyin neulomaan villasukat. Millaiset sukat, sitä pitikin miettiä hetken verran pidempään. Ihan yksiväriset olisivat tylsät, toisaalta en halunnut neuloa pätkävärjätystä langasta. Pintaneule voisi olla ok, mutta palmikkosukat taatalle? Hän ei ihan taida olla palmikkosukkien tyylinen ihminen. Jäljelle jäi siis kirjoneule. En ole kovinkaan hyvä neulomaan kirjoneuletta, joten suunnittelin oman yksinkertaisen mallin, ja tällaiset niistä tuli:

Ota löysin rantein, älä jännitä...
Malli: Perussukka ranskalaisella kantapäällä ja itse suunnitellulla kirjoneuleella
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Taatalle taata-sukat :) teksti on kummassakin sukan varressa kokonaisena. Tuo keskimmäinen a- vain osui sopivasti sukkien etupuolen keskikohtaan, jolloin ne sai kuvattua niin, että koko teksti näkyi vierekkäin asetettujen sukkien varsista. 

Alunperin ajattelin toteuttaa sukat magic loopina vähän erilaisella kirjoneuleella. Varsien valmistuttua huomasin, ettei idea toiminut (ja lankajuoksut olivat jääneet vähän liian lyhyiksi). Päätin siirtyä sukkapuikkoihin ja toisenlaiseen tekstin toteutukseen. Ensimmäiseen versioon tuli suunnitteluvirhe ja sukissa luki taa ta, eli taas piti palata alkuun. Kolmas kerta ja neljäs sukan varsi sanoivat toden. Kirjoneuleosuuden jälkeen sukat olivat mukavaa ja joutuisaa neulottavaa.

Näköjään olen muutamassa vuodessa vähän kehittynyt neulojana, koska tällä kertaa lankajuoksut eivät jääneet liian lyhyiksi ja kiristämään neuletta ryttyyn. Opin jopa sitomaan lankajuoksut. Ne tosin jäivät varren takaosassa vähän pilkistämään sinisen neuleen silmukoiden väleistä. Liekö lankajuoksut jääneet liian löysälle, vai mistä se johtuu?

Useaan kertaan uudelleen aloittaminen kannatti näiden sukkien kohdalla, näistä tuli juuri sellaiset kuin toivoin. Lahja on mukava antaa vasta kun siihen on itsekin täysin tyytyväinen, eikö vain?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti