Tekniikkaharjoituksia tekemässä

Neuletauko jäi tällä kertaa yllättävän lyhyeksi. Muistelusukat valmistuivat tammikuussa ja niiden jälkeen tuli totaalinen inspiraation ja motivaation puute. Parasta harrastuksessa (varsinkin tällaisessa ihan yksin omassa tahdissa toteutettavassa) on tietenkin se, että kiinnostuksen lopahtaessa voi hyvällä omallatunnolla pitää taukoa ja keskittyä johonkin ihan muuhun.

Olen nyt ehkä pari viikkoa pyöritellyt mielessäni haapsalulaisen huivin, erityisesti Triinun, neulomista. Kokeilin viime vuonna nyppyjen neulomista, ja se oli mielestäni sen verran hankalaa, että silloin hylkäsin ajatuksen nypyllisen huivin neulomisesta. Kun on nääs ihan eri asia neuloa nyppy ja neuloa siisti nyppy..

Keväällä ostin Addin pitsipuikot, kun ajattelin, että niissä olisi tarpeeksi terävät päät ja taipuisa kaapeli. Novitan puikoissa on myös mukavan terävä pää nyppyjen neulomista varten, mutta niissä kaapeli on huonompi, eikä nyppyjen lankalenkit tuntuneet kulkevan hyvin kaapelilta puikolle. En keväällä kuitenkaan kokeillut Addin puikkoja, kun olin jo kerran haudannut ajatuksen koko huivista.

Eilen kaivoin uudet puikkoni ja Tuomi-huivista ylijääneen Drops Lacen ja päätin kokeilla, onnistuvatko nypyt. No, eivät ne alkuun kovin kauniita olleet, joko lenkeistä tuli liian pitkiä ja nypyistä rumia, tai sitten jokin lenkki jäi poimimatta puikolle nurjalla puolella ja tuloksena oli nyppy, jossa roikkui ylimääräinen lankalenkki rumentamassa sitä. Muutaman nyppykerroksen jälkeen alkoi kuitenkin sujua, ja kun tänään aamulla kokeilin uudelleen, oli lähes kaikki nypyt sellaisia, joita itse sanoisin kauniiksi. Kuvaa minulla ei tosin tuosta harjoituskappaleesta ole..

Nyt pitäisi miettiä lankaa, mistä haluaisin neuloa huivin (vai haluanko sittenkään neuloa sellaista?). Kesä on tulossa, tulee kuuma, ja alkusyksystä perheemme pitäisi kasvaa uudella jäsenellä, jolloin on ihan turha edes haaveilla mistään rauhallisista neulehetkistä, joiden aikana saisi jotain jopa valmiiksi.

Drops Lacen olen sulkenut pois vaihtoehdoista, kuten kaikki muutkin silkkiä sisältävät langat. Viime syksynä nuo silkkilangat rikkoivat peukaloideni päät ja siitä ah niin ihanasta vaivasta olen saanut kärsiä koko talven. Nyt alkaa taas helpottaa, onneksi. Olisiko teillä ehdotuksia sopivista langoista? Kenties Wetterhoffia? Tai Ornaghi Filati Merino Oro, onko siitä kenelläkään kokemusta? Malabrigo Lace? Vaihtoehtoja on tietysti vaikka ja kuinka. Tietysti nuo haapsalulaiset kaipaavat ohutta lankaa, eli sen puolesta tuo Ornaghi voisi olla parasta, mutta sitä ei taida saada suomalaisista nettikaupoista. Ainakaan pikainen googletus ei tuonut osumia.

On minulla yksi toinenkin käsityöprojekti suunnitelmissa. Tilasin nimittäin nyt viikonloppuna pätkän aida-kangasta ja muliinilankoja, saapa nähdä millaisen ristipistotyön saan aikaiseksi, vai saanko ollenkaan :-)

Muistelusukat

Vuosi on vaihtunut, ja vuoden 2014 ensimmmäiset sukat ovat valmiit.

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, työn alla oli jämälankasukat. Vai pitäisikö ennemminkin sanoa muistelusukat?

Kirjava langan kadotusta

Malli: Perussukat ranskalaisella kantapäällä

Lanka: Drops Fabel

Puikot: 2,5 mm 120 cm pyöröpuikot ja 2,5 mm sukkapuikot

Näihin sukkiin on käytetty lankalaatikosta kolmea eri Fabelia. Yksi niistä oli Fabel Printiä ja kaks Fabel Unicoloria, vaaleanpunaista ja vaalean harmaata. Fabel Printistä piti alun perin tulla lapsen neuletakki, mutta koska se oli aika kammottavan näköistä, siitä muodostui takin sijaan sukat. Vaaleanpunaista sävyä on nähty tämän blogin töistä esim. lapsen neuletakissa ja villasukissa. Vaaleanharmaata löytyy lapsen villahousuista ja kaulaliinasta. Aika montaa työtä on siis näiden lankojen kanssa tehty tai suunniteltu :-)

Tarkoituksena oli saada kirjava Fabel Print sulautumaan pieninä erinä kahden muun langan joukkoon. Koska Printissä oli pitkiä juoksuja vaaleanpunaista, halusin saada Printin ja Unicolorin erotettua. Niinpä kahden punasävyisen raidan välissä on aina ohut vaaleanharmaa raita. Ja mukavastihan se tuonne "katoaa".

Aloitin sukkien neulomisen magic loopina.Varsien puolessa välissä huomasin kuitenkin, että b-sukassa olisi magic loopina neulottuna vaihtunut kerroksen vaihtumiskohta sukan yhdeltä reunalta toiselle. Niinpä siirsin sukat tavallisille sukkapuikoille, jolloin sain kerroksen vaihtumiskohdan keskelle jalkapohjaa.

Näistä tuli muuten aika hienosti peilikuvasukat Printin osalta. Jaoin siis lankakerät puoliksi jo ennen kuin aloin neuloa sukkia. Toisen sukan varsi on vaaleanpunapainotteinen, toisessa sukassa se osuu jalkaterään. Ja nuo värilliset raidat menevät kantapään kohdillä peilikuvina yksiin.

Tarkoituksena oli neuloa vielä toiset jämälankasukat, mutta jotenkin innostus lopahti. Ehkä se johtui näiden sukkien kantapäistä, joita en taaskaan saanut onnistumaan. Mikähän siinäkin on, etteivät kantapäät onnistu nykyään millään, vaikka kuinka yrittää? No kuitenkin, kävin pikapikaa Lankamaailmassa ja mukaani tarttui pari kerää Gjestal Maijaa, tarkoituksena olisi neuloa lapaset. Mutta ehkäpä pieni neuletauko olisi nyt paikallaan?

Vuoden viimeinen pari uunista ulos

Täytyy myöntää, että vuoden viimeinen käsityö oli hienoinen pettymys. Mutta kuva kertokoon sanojen puolesta.

Nättiä sinistä

Malli: Purjehtijan parhaat kirjasta Neulo kaksi sukkaa kerralla 2

Lanka: Drops Fabel, n. 60 g

Puikot: 2,5 mm 120 cm pyöröpuikot

Malli oli helppo ja melko nopea neuloa. Kuvio saatiin aikaiseksi 2 o yhteen -kavennuksilla ja langankierroilla. Kirjan kirjoittaja kertoo kirjassaan, että malli tuo hänen mieleensä välimeren aallot. Totta onkin, että tuosta tulee aallot mieleen. Suuremmasta kuvasta saa vielä paremmin käsityksen, miltä kavennukset näyttävät valmiissa neuleessa.

Kuten kuvasta näkyy, kuvio kiertyy vasemmalle. Varressa se on ihan mukavaa, ja kantapää istuu jalkaan hyvin, mutta jalkaterässä vasemmalle kiertyvä kuvio vetää kärkikavennukset jalassa vinoon, jolloin oikean reunan nauhakavennus nousee varpaiden päälle ja vastaavasti vasemmanpuoleinen kavennus katoaa varpaiden alle. Ei se käytössä haittaa, mutta tuskin se oli kuitenkaan mallin idea?  Tietty kuvion saa käsin nyittyä niin, että kavennukset ovat oikealla paikallaan, mutta silloin sukat eivät tunnu hyviltä jalassa. Onneksi nämä eivät ole menossa kenellekään lahjaksi, en ehkä kehtaisi antaa tällaisia sukkia. Jos tuota jalassa kiertymisongelmaa ei olisi, niin varmasti voisin neuloa toisetkin tällaiset, mallikuvio on nimittäin tosi nätti yksinkertaisuudessaankin.

Magic loopilla oli jälleen mukava neuloa, tekniikka tulee joka kerta tutummaksi. Nämä onnistuivat jälleen kerran vähän paremmin kuin edelliset magic loop -sukat. Ja Drops Fabel tuntuu aina hyvältä jalassa. Siinä on sukkalanka, jossa on hinta-laatusuhde kohdillaan.

Ensi vuoden tulen aloittamaan jämälankasukkien parissa. Lankavarastoni ei ole järin suuri, ehkä parin kilon luokkaa, mutta silti koen, että on parempi aika ajoin keksiä neulottavaa jämälangoista kuin ostaa aina uutta. Tällä hetkellä suunnitelmissa ovat kahdet sukat, yhdet naiselle (eli itselleni...) ja toiset miehelle (niille en ole vielä keksinyt vastaanottajaa).

Tutoriaali: Näin mittaat sukan jalkaterän pituuden magic loopilla neuloessasi

Olen neulonut nyt muutamat villasukat magic loop -tekniikalla. Siinä on omat erittäin hyvät puolensa, mutta olen kokenut jalkaterän pituuden mittaamisen hankalaksi. Varsinkin aikuisten sukkia neuloessa olisi hyvä saada pituus sopivaksi kerrasta, ettei tarvitsisi sukkien valmistuttua purkaa ja neuloa uudelleen. Pähkäilin asiaa mielessäni, ja näin se on mielestäni helpoin tehdä.

1. Mallikuvassa a-sukka on vasemmalla puolella ja b-sukka on oikealla puolella. Kerros alkaa b-sukan pohjasta. Neulo b-sukan pohja, jonka jälkeen tulee neuloa a-sukan pohja.

2. Neulo puolet a-sukan jalkapohjan silmukoista, ja jätä loput silmukat odottamaan.

3. Laita silmukkamerkki jalan pohjan ja päälisen silmukoiden väliin. Tämä on vapaaehtoista, ilman silmukkamerkkiäkin pärjää, silloin sinun tulee vain laskea, mistä kohdasta kaapeli kuuluu vetää lenkille jalkaterän pituuden mittaamisen jälkeen. Kun olet asettanut silmukkamerkin, vedä kaapeli suoraksi niin, että jalkapohjan neulomattomat silmukat ja jalkaterän päälisen silmukat ovat "vierekkäin" kaapelilla.

4. Laske tämän jälkeen puolet jalkaterän päälipuolen silmukoista, ja vedä pyöröpuikon kaapeli lenkille. Nyt puikolla on vierekkäin puolet pohjan ja puolet päälisen silmukoista. Siirrä ne puikolle kuvan osoittamalla tavalla. Nyt voit helposti mitata sukasta jalkaterän pituuden.

5. Siirrä silmukat puikolta kaapelille. Silmukkamerkki on osoittamassa, missä kohtaa pohja vaihtuu pääliseen. Vedä puikon pään tai silmukkamerkin avulla kaapeli lenkille pohjan ja päälisen vaihtumiskohdasta. Mikäli ei käyttänyt silmukkamerkkiä, laske pohjan jäljellä olevat silmukat ja vedä kaapeli lenkille viimeisen silmukan jälkeen. Nyt voit jatkaa neulomista normaalisti.

Jalkaterän pituuden voi mitata myös b-sukasta. Silloin se aloitetaan b-sukan jalkaterän päälisestä, eli siitä neulotaan puolet silmukoista jne.

Magic loop -iloa kaikille! :-)

Viimeinen lämmin joululahja

Neuloin lasten mummulle lahjaksi Dunes-huivin. Huivista ei ole paljon iloa lasten taatalle, joten hänelle piti keksiä oma lahja. Päädyin neulomaan villasukat. Millaiset sukat, sitä pitikin miettiä hetken verran pidempään. Ihan yksiväriset olisivat tylsät, toisaalta en halunnut neuloa pätkävärjätystä langasta. Pintaneule voisi olla ok, mutta palmikkosukat taatalle? Hän ei ihan taida olla palmikkosukkien tyylinen ihminen. Jäljelle jäi siis kirjoneule. En ole kovinkaan hyvä neulomaan kirjoneuletta, joten suunnittelin oman yksinkertaisen mallin, ja tällaiset niistä tuli:

Ota löysin rantein, älä jännitä...

Malli: Perussukka ranskalaisella kantapäällä ja itse suunnitellulla kirjoneuleella

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Taatalle taata-sukat :) teksti on kummassakin sukan varressa kokonaisena. Tuo keskimmäinen a- vain osui sopivasti sukkien etupuolen keskikohtaan, jolloin ne sai kuvattua niin, että koko teksti näkyi vierekkäin asetettujen sukkien varsista. 

Alunperin ajattelin toteuttaa sukat magic loopina vähän erilaisella kirjoneuleella. Varsien valmistuttua huomasin, ettei idea toiminut (ja lankajuoksut olivat jääneet vähän liian lyhyiksi). Päätin siirtyä sukkapuikkoihin ja toisenlaiseen tekstin toteutukseen. Ensimmäiseen versioon tuli suunnitteluvirhe ja sukissa luki taa ta, eli taas piti palata alkuun. Kolmas kerta ja neljäs sukan varsi sanoivat toden. Kirjoneuleosuuden jälkeen sukat olivat mukavaa ja joutuisaa neulottavaa.

Näköjään olen muutamassa vuodessa vähän kehittynyt neulojana, koska tällä kertaa lankajuoksut eivät jääneet liian lyhyiksi ja kiristämään neuletta ryttyyn. Opin jopa sitomaan lankajuoksut. Ne tosin jäivät varren takaosassa vähän pilkistämään sinisen neuleen silmukoiden väleistä. Liekö lankajuoksut jääneet liian löysälle, vai mistä se johtuu?

Useaan kertaan uudelleen aloittaminen kannatti näiden sukkien kohdalla, näistä tuli juuri sellaiset kuin toivoin. Lahja on mukava antaa vasta kun siihen on itsekin täysin tyytyväinen, eikö vain?

sik-sik-sakkia

Blogissani on ollut melko hiljaista tänä syksynä. Kyse ei ole siitä, etten olisi neulonut mitään. Pikemminkin päinvastoin. Koska kuluneen vuoden teeman on tuntunut olevan muille tekeminen, on pukin konttiin päätynyt tänä vuonna ennätyssuuri määrä itse tehtyjä lahjoja.

Äidilleni neuloin joululahjaksi Dunes-huivin. Löysin mallin jo kesällä ja tykästyin siihen. Ja kun silmiini osui vielä tumman violetti Teeteen Kamena, oli suunnitelma valmis. Violetti kun sopii äidille loistavasti!

Otin tästä suunnilleen 50 kuvaa..

Malli: Dunes

Lanka: Teetee Kamena, n. 90 g

Puikot: 4 mm suorat puikot

Tämä oli ihastuttava huivimalli neuloa. Melko yksinkertainen, ja silti siinä oli sopivasti seurattavaa. Muutamat ainaoikeinkerrokset tuovat aaltokuvion hienosti esiin. Tätä oli mukava neuloa iltaisin lasten mentyä nukkumaan, siinä vaiheessa kun itseäkin useasti alkoi väsyttää. Ei tarvinnut nimittäin liiaksi asti vaivata päätään monimutkaisella mallikerralla. Lisäksi huivi valmistui yllättävän nopeasti.

Silmukoita on kerrankin ihan ohjeen mukainen määrä. Pituutta oli ennen pingotusta suunnilleen 110 cm ja pingotuksen jälkeen pituutta oli 156 cm. Leveyttä tälle ihanuudelle tuli muistaakseni 42 cm.

Pingottaessani tätä alkoi vähän jännittää, että tuleeko tästä sittenkään hyvä, kun nuo ainaoikein-raidat näkyivät tosi heikosti. Mutta mitä turhia, hyvinhän ne tulivat esiin. Kuvissa langan väri ei kunnolla vastaa todellisuutta. Väri on oikeasti tässä postauksessa nähdyn huivin mukainen. Pingotukseen en ole (yllätys yllätys) taaskaan täysin tyytyväinen, mutta olisi se huonomminkin voinut mennä..

Kamena on muuten ihan huippua huivilankaa, ainakin allekirjoittaneen mielestä. Melko laaja värikartta, eikä valmista työtä tarvitse liottaa huuhteluainekylvyssä. Ilman huuhteluainettakin tulee pehmeitä neuleita. Kokeilkaa vaikka ;-)

Lätty

Sain vuosi sitten joululahjaksi Stitch'n'Bitch - Sankarineulojan käsikirjan. Nyt, vuotta myöhemmin, kirjan palmikkomyssyn ohjeesta muodostui joululahja kyseisen kirjan minulle antaneelle ystävälleni. Idea lahjaan tuli siitä, kun ystäväni sanoi jo kirjaa antaessaan katsoneensa, että siellä oli ihana palmikkomyssyn ohje. Ehkäpä tämä siis on mieluinen lahja.

Pinkkiä sen olla pitää

Malli: Gretel-myssy / Palmikkobaskeri

Lanka: Novita Seitsemän veljestä, 88 g

Puikot: 4 mm ja 4,5 mm 40 cm pyöröpuikot ja 4,5 mm sukkapuikot

Tämä on todellinen palmikkoneuleiden ystävän neule. Kiertoja nimittäin oli nimittäin riittämiin. Laskelmieni mukaan joissakin kerroksissa oli jopa 64 palmikonkiertoa. Kuitenkin samalla myssy on kaiken sen vaivan arvoinen. Aikaa tämän neulomiseen meni muutama päivä, ja siinä välissä ehdin neuloa muitakin töitä.

Ohjeessa mainittu alkuperäinen lanka on vähän ohuempaa kuin seiskaveikka, mutta 11 metriä sadassa grammassa sinne tai tänne, eikö vain?

Alkuperäisessä ohjeessa on mukana kaaviot, kirjan versiossa kaaviot on kirjoitettu auki ja kaaviot on jätetty kokonaan pois ohjeesta. En huomannut, että neulominen olisi ollut mitenkään vaikeampaa ilman kaavioita. Asia on tietysti makukysymys. Jos on tottunut neulomaan kaavioista, niin pelkän tekstiohjeen seuraaminen voi tuntua hankalalta.

Tämän neulomista voisi harkita uudelleenkin, lopputulos on sen verran hieno!

PS. Lanka on meidän vanhemman lapsemme valitsemaa. Hän oli ehdottoman varma, että pinkki sopii parhaiten lahjan saajalle.