Kun halvalla sai

Surffailin jokin aika sitten Lankatalo Tapion sivuilla ja huomasin, että Dropsilla oli sukkalangat tarjouksessa. Tottahan toki tarjous piti hyödyntää, kun kerran halvalla sai ;-) Tilasin kolme kerää turkoosia Fabelia, kaksi kerää Long Print Fabelia ja 2,5 mm 120 cm pyöröpuikot. Olisin halunnut pyöröt 100 cm pitkinä, mutta en ole vielä löytänyt kauppaa, jossa niitä olisi sekä myynnissä että varastossa. No, eiköhän noilla vähän pidemmilläkin puikoilla saa neulottua magic loopina, ainakin aikuisten sukkia. Lasten sukkiin nuo ovat armottomasti liian pitkät.

Tuo sininen/turkoosi lanka oli ihan eri väristä kuin ajattelin että se olisi. Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta, kun luulin tilanneeni turkoosia ja sainkin ennemminkin sinistä lankaa. Heritagen kohdalla kävi ihan samalla tavalla. Tottakai eri väri voi näyttää eri tietokoneen näytöllä erilaiselta, mutta en olisi uskonut, että todellinen väri on noin paljon erilainen. Kuitenkin, mitäs mä pienistä, kun ei pienetkään musta. Kunhan laatu on taattua Fabelia, niin kyllä minä tuollekin käyttöä keksin :-)

Long Print on ihan uusi tuttavuus, hieman houkuttelisi neuloa siitä seuraavat sukat. Ihan perussukat vain, mielestäni tuollaiset pätkävärjätyt langat eivät kaipaa hienoa pintaneuletta seurakseen.

Tällä hetkellä puikoilla on haalari serkkuvauvalle. Vaikka se edistyykin hyvää vauhtia (ottaen huomioon, kuinka vähän päivässä on aikaa neuloa), niin kyllä siihen vielä aikaa menee. Tavoite on saada se kevään aikana valmiiksi ja esittelyyn tänne blogiin. Täytynee nyt jo hehkuttaa, että tykkään todella paljon haalarin mallista. Niitä voisi neuloa aina vaan uudelleen, jos käyttäjiä olisi enemmän..

Väreilyä

Langan väristä tuli mieleen vesi

Malli: Perussukat pidennetyllä helmineuleella

Lanka: Hjertegarn Sock Wool

Puikot: 2,5 mm

Sain tätä lankaa joululahjaksi. Mietin "pitkän aikaa", että millaiset sukat neuloisin. Loppujen lopuksi päädyin yksinkertaiseen malliin, johon neuloin kolmen kerroksen helmineuletta. Kantapääksi neuloin vahvistamattoman ranskalaisen kantapään. 

Uutena tekniikkana opettelin näissä sukissa silmukoinnin. Olen aina ennen käyttänyt silmukoinnin sijaan kolmen puikon päättelyä. Ihan ensimmäisen kosketuksen silmukointiin sain magic loop -sukkia neuloessani, mutta niiden päättelyssä oli niin vähän silmukoita, ettei silmukoinnista saanut siinä kovinkaan tarkkaa käsitystä. Näissä sukissa oli enemmän silmukoitavaa, ja täytyy sanoa, että se on ihan mainio tapa päätellä sukkien silmukat. Lopputulos oli ainakin omasta mielestäni siisti, eikä tekniikka ollut ollenkaan niin hankala kuin mitä ohjeita lukiessa voisi ajatella. Edessä oikein, puikolta, nurin. Takana nurin, puikolta, oikein -hokema oli oikein kätevä, ei tarvinnut kohta kohdalta tavata ohjeita muutaman toiston jälkeen.

Allekirjoittaneella alka olla niin paljon villasukkia, että pitänee hankkia niille oma laatikko vaatehuoneeseen :-D

Ja ettei sukat vain loppuisi kesken, tilasin menneenä viikonloppuna 5 kerää Dropsin Fabelia, kun kerran halvalla sai. Nyt on nimittäin Dropsin sukkalangat Fabel ja Delight alennuksessa, joten tottahan toki tarjous piti hyödyntää. Varsinkin kun Fabelista löytyi ihanaa turkoosia lankaa. Allekirjoittaneeseen kun on iskenyt hillitön tarve neuloa jotain turkoosista langasta...

Pienen pientä

Emilyn sukkien valmistuttua piti hetken aikaa mietiskellä, mitä haluaisin neuloa seuraavaksi. Mietiskelyaikana valmistui tällaisia pienen pieniä juttuja jämälangoista.

Jämälankojen hyötykäyttöä

Malli: Kirjanmerkki ja pitsikukkasia

Lanka: Cascade Yarns Heritage

Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Kirjanmerkistä löytyy Sagittariasta ja Sagittaria Stolesta tuttua pitsikuviota. Kokeilin kirjanmerkkiin tärkkäystä vesisokeriseoksella, johon tuli 1 dl vettä ja 1 dl sokeria. Oli todella tahmaista hommaa, eikä tärkki edes pitänyt.. Kirjanmerkkejä oli kaksi muutakin, mutta koska ne onnistuivat huonommin kuin tuo kuvassa oleva, jätin ne pois kuvasta.

Pitsikukkaset tein Novitan pitsikukkakehikolla. Niiden takana on tavalliset hiuspinnit, joten niistä sai mukavat hiuskoristeet vanhemmalle lapselle. Neiti pyytää välillä itsekin, että tehdään pitsikukka..

Uudet sukat ovat jo puikoilla, ja kävinpä ostamassa kasan Lanettia, tarkoituksena neuloa jotain pehmeää serkkuvauvalle. Niistä sitten seuraavalla kerralla!

Kuin rikkaruohot

Esikoisen jalkaterät tuntuvat kasvavan tällä hetkellä kuin rikkaruohot. Edelliset neulomani villasukat jäivät pieniksi aikoja sitten, ja mummun tuomat sukat ovat nyt ihan sopivan kokoiset. Ehkäistäkseni villasukkapulaa tikuttelin yhden sukan välityönä Sagittaria stolea neuloessani ja toinen sukka valmistui eilen.

Mieluisat

Malli: Emilyn sukat kirjasta Neulo kaksi sukkaa kerralla 2

Lanka: Drops Fabel

Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Minulla ei ole sopivan pituisia 2,5 mm:n pyöröpuikkoja, joten sukat piti toteuttaa tällä kertaa tavallisten sukkapuikkojen kanssa. Jos vain joku kerta ehtisi kaupungille, niin voisi metsästää sopivat pyöröt, ja pääsisi neulomaan sukat taas magic loopina.

Mallineule ei ihan mennyt oikein, kun siihen livahti mukaan yksi ylimääräinen välikerros yhtä mallikertaa kohden. Liekö myös paksumpi lankavalinta vaikuttanut, että sukat näyttivät vähän erilaisilta kuin kirjan kannessa. Lapsi kuitenkin tykkää, joten se on pääasia. Nirkkoreunus teki sukista mukavan tyttömäiset, ja oli äidillekin vaihtelua joustinneuleeseen.

Vaikka kyseisen kirjan neulemallit eivät olekaan mitenkään monimutkaisia, ja monissa ohjeissa neulotaan ihan vain perussukat kirjavalla langalla, on mielestäni mukavaa, että kirjan malleja voi soveltaa lähes kaiken paksuisille langoille. 

Oli muuten hieman kiire äidillä neuloa jälkimmäinen sukka valmiiksi. Esikoinen ehti nimittäin aika monta päivää kulkea pelkästään toinen sukka jalassa, vaihdellen sukkaa jalasta toiseen :-D

Neulonta-aika on huvennut ihan olemattomiin, kun esikoinen päätti jättää päiväunet pois päiväjärjestyksestä vieden minulta päivän ainoan oman hetken. Siksi seuraava työ onkin jotain "pienen pientä". Jääkäämme odottamaan päivitystä!

1988

Tapasin parhaan ystäväni vuonna 1988, 25 vuotta sitten. Viime vuonna loppuvuodesta törmäsin netissä Sagittaria Stoleen, joka näytti huivilta, josta ystäväni tykkäisi. Ja vihdoin se on valmis annettavaksi :-) Huivin kanssa ystäväni saa vuosi 1988 -aiheisen kortin.

Vaikeuksien kautta voittoon

Malli: Sagittaria Stole

Lanka: Teetee Kamena

Puikot: 4 mm suorat puikot

Tästä tuli ihanan pehmoinen ja ohut huivi, kiitos tarpeeksi paksujen puikkojen ja kunnon pingotuksen. Lankaa kului vähän yli vyyhdillinen, mutta ei kuitenkaan 1,5 vyyhtiä. Minulla ei ole vaakaa, joten en voi kertoa tarkkaa grammamäärää. Pingoittamattomana huivin koko oli 124 cm * 32 cm. Pingotuksen jälkeen mittasin huivin kooksi 193 cm * 45 cm. 

Malli oli yllättävän nopea neuloa, ja keskiosan neljän kerroksen mallikerran oppi helposti ulkoa. Opin myös uuden tavan luoda silmukoita. Huivin ensimmäisen pään liitoskohta jäi edelleen vähän erinäköiseksi kuin jälkimmäisen pään liitoskohta, mutta se saattaa johtua ihan vain pingotuksestakin. Ero ei kuitenkaan ole häiritsevä, joten hyvillä mielin annan huivin saajalleen. 

Lanka oli mukavaa neulottavaa, joskin paksuusero oli välillä todella suurta. Lanka ei kuitenkaan halkeillut tai tuntunut karhealta. Kastuessaan se tietysti tuoksui voimakkaasti lampaalta, kun on kerran täyttä villaa..

En minä tällaista heti uudelleen alkaisi neuloa, kyllä kaksi samanlaista huivia putkeen riittää. Ohjeen jätän silti talteen, eihän sitä tiedä, vaikka sitä tarvitsisi tulevaisuudessa. Tähän loppuun voisi vielä sanoa, että ihana tästä tuli, vaikka usko meinasikin paikka paikoin loppua :-)

Hän, joka ei osta neulekirjoja

Olen oikeastaan aina ajatellut, ettei neulekirjoja kannata ostaa. Ihan vain siksi, että neulemallit menevät pois muodista, ja sen jälkeen kirjahyllyssä on kirja, jota katsellessa tuntee lähinnä häpeää, että joskus on voinutkin käyttää moisia vaatteita. Oikeasti, katsokaa vaikka näitä Dropsin malleja, hui kauheaa.

En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, kun törmäsin netissä Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia -kirjaan. Kirjassa kerrotaan Haapsalun pitsien historiasta ja siihen on koottu Haapusalulaisia pitsineulemalleja. Tämän on pakko olla ajatonta, eikö vaan?

Malleista aika moni oli melko samanlaisia, samaa kuviota toistettiin vain eri malliin. Osa huiveista oli myös hassun lyhyitä. Lyhin taisi olla 120 cm, juuri ja juuri kaulahuiviksi sopiva. Onneksi huiveissa ei tiheydellä tai langan paksuudella oli kauheasti väliä, toisin kuin esim. puseroissa.

Pari mallia nousi heti esille, jotka olisi mukava neuloa, kunhan vain oikeanlainen lanka tulee vastaan. Mallit vaikuttivat melko yksinkertaisilta, kun selailin kaavioita. Aloituksetkin olivat ihan tuttuja, mm. silmukoiden luonti virkatuista ketjusilmukoista. Mukana tullutta dvd:tä en ole vielä ehtinyt katsoa, mutta käsittääkseni se sisältää ohjevideoita.

Kirjaa myydään myös suomenkielisenä, tosin en m-uista kirjan nimeä tähän hätään.. Adlibriksestä ainakin löytyy, joten ei kuin etsimään, jos alkoi kiinnostaa :-)

:-)

Ei mulla muuta kuin että mä onnistuin!

Tällä kertaa huivin osien liitoskohdasta tuli sellainen kuin siitä pitikin tulla. Tästä on hyvä jatkaa. Otin myös 0,5 mm paksummat puikotkin käyttöön, jos vaikka tulisi valmista vähän nopeammin. Tavoite on saada huivi valmiiksi ystävänpäivään mennessä, eli tasan kuukausi aikaa.

Terkuin, onnellinen neuloja