Äidille edellä, tyttärelle perässä

Niinhän siinä kävi, että Lehmus-huivin valmistuttua kuului tyttären suusta päättäväisellä äänellä lausuttu "äiti neuloo minulle huivin". Ja äitihän neuloi kun kerran käskettiin :-)

Pitäisi pysyä hyvin kaulassa

Malli: Avaimenreikäkaulaliina

Lanka: Drops Fabel

Puikot: 3 mm sukkapuikot

En tiedä, tarkoittiko lapsi huivilla samanlaista pitsihuivia kuin äidillään, mutta tällä kertaa valmistui lapsen kannalta käytännöllisempi asuste. Tosin kaulaan kokeiltaessa huivia ei ole saanut sitoa niin kuin se kuuluisi sitoa, vaan se on joka kerta jäänyt hartioille avoimena roikkumaan. Lapsi on kuitenkin tyytyväinen, joten äitikin tykkää.

Huivi oli nopea neuloa, valmista tuli parissa päivässä (ja siinä välissä ehti synnyttää ja viettää vauvan kanssa hetken verran aikaa sairaalassa). Ainaoikeaneule joustaa, joten kauliina sopii lapselle varmasti pidemmänkin aikaa. Leveyttä huivilla on 7,5 cm ja pituutta avaimenreiästä toiseen 26 cm. Värin lapsi sai valita itse, tarjolla oli kyseinen beige (minusta ennemminkin vaalean harmaa) ja vaaleanpunainen lankakerä.

Tällä hetkellä minulla ei ole tiedossa uusia neuleprojekteja. Tarkoituksena oli hakea sukkalankaa ja neuloa Cookie A:n Vilait, mutta suunnitelmat menivät sattumalta uusiksi. Kyllä ne sukat vieläkin houkuttelevat, mutta projektin aloitus lykkääntyi nyt tuntemattomaan ajankohtaan. Toivottavasti palaillaan pian uusien töiden parissa, siihen asti antoisaa joulun odotusta lukijoille! :-)

Tikuttelua

Tässä on todellakin työ, jonka en uskonut valmistuvan ennen vauvan syntymää. Lienenkö nopea neuloja vai vauvalla liian lokoisaa masussa? Kumpi lie, huivi kuitenkin valmistui ja vauvan syntymää odotetaan edelleen.

Ohuen ohutta

Malli: Lehmus-huivi suorakaiteen muotoisena

Lanka: Drops Lace

Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Olen jo aiemmin katsellut Lehmus-huivin mallia ja tykännyt siitä paljon. Olen kuitenkin huono käyttämään kolmiohuiveja, ne ovat jotenkin epäkäytännöllisiä kaulahuiveja, enkä ole ainakaan vielä oppinut käyttämään hartiahuiveja.. Aloin neuloa ensin Ilona Korhosen Elsa B. -pitsihuivia Neulekirja-kirjasta, mutta ohje oli jokseenkin hankala ainakin minun taidoillani. Koska en löytänyt muuta mieluisaa suorakaiteen muotoisen huivin ohjetta, päätin soveltaa kolmiohuivin kuviota suorakaiteen muotoon.

Mallikuvio oli melko yksinkertainen ja neuloiminen suhteellisen nopeaa, kun mallikerran oli oppinut ulkoa. Vaihtelua toi se, että joka toinen mallikerta alkoi eri kohdasta, joten pientä tarkkuutta vaadittiin, että kaksi "eri mallikertaa" tulivat vuorotellen. Huivin alussa, sivuilla ja lopussa on ainaoikea-neuletta kehystämässä lehtikuviota.

Lanka oli aivan ihanaa, kunhan sen ohuuteen tottui alun kangertelujen jälkeen. Lacessa juoksevuus on 800 m/100 g, joten alkuun ainakin itsestä tuntui kuin olisi hämähäkin seittiä neulonut. Lopputulos oli kuitenkin toivotunlainen, ohut ja lämmin. Eikä kutita ollenkaan, aivan loistavaa kaulahuivilankaa siis ;-)

Pingottamattomana huivin koko oli noin 20 cm * 100 cm. Pingottamisen myötä huivin lopulliseksi kooksi tuli 29 cm * 143 cm. Arvoin neuloessani, kuinka pitkän neuloisin siitä. Vaihtoehdoy pyörivät 90 ja 120 senttimetrin välillä. Loppujen lopuksi ajattelin metrin kohdalla, että on parempi lopettaa ja saada huivi valmiiksi, kuin jatkaa ja huomata työn jäävän kesken vauvan syntymän vuoksi. Lopputulos on ihan passelin pituinen huivi, ei se tuosta ainakaan 10 senttiä pidempi olisi saanut ollakaan. Lankaa jäi vielä jonkun verran, ehkä viidesosa vyyhdistä.

Salamalla otetut kuvat eivät ole tällä kertaa kaikista parhaimpia, mutta niissä tulee mukavasti langan oikea väri esiin. Ajattelin tilausta tehdessäni, että väri olisi enemmän vaaleanpunainen, mutta olisiko tuo lähinnä vanha roosa? Kuitenkin, sävyerosta huolimatta tykkäsin väristä, ja lopputulos vasta mieluisa onkin!

Jos jossain vaiheessa tulee tarvetta suorakaiteen muotoiselle huiville, on tämä malli helppo kääntää pitkän sivun suuntaiseksi. Silloinhan kerroksella on ainakin Lacella neulottuna tosi paljon silmukoita, mutta kerroksia on vähän.. Ja voisihan sitä tietysti käyttää hieman paksumpaa lankaakin.

Sadepäivän välityö

Pari viime viikkoa on mennyt huiviprojektin parissa. Huivi on vielä pingottumassa, ja tänään valmistui sadepäivän ratoksi taaperolle lupaamani villasukat.

 Pinkkiä

Malli: perussukka, 36 s

Lanka: 7 veljestä

Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Lanka on samaa kuin Molly-pipossa ja siihen sopivissa lapasissa. Näiden neulomisesta ei ole sen kummempaa kerrottavaa, yksi sukka valmistui aamulla ja toinen iltapäivällä. Voi olla, että aikaa olisi mennyt enemmänkin, mutta taapero oli työnjohtajana komentamassa äitiä neulomaan ;-) Taisi olla tyttö innoissaan, kun sai jotain itselleen..

Mitat on otettu suurinpiirtein Novitan sukkataulukosta, joskin neuloin kantalapun pari kerrosta lyhyemmäksi ja jalkaterän sentin verran lyhyemmäksi kuin mitä taulukossa oli ilmoitettuna. Nyt sukat ovat sopivan kokoiset, taulukon mukaan tehtynä ne olisivat olleet hieman isot. Kärkiin neuloin nauhakavennukset, koska ne istuvat mukavasti pieneen jalkaan.

Alla vielä pari poseerauksen taidonnäytettä by 2-vuotias. Tottakai kummastakin sukasta piti ottaa oma lähikuvansa, kun lapsi huomasi, että nyt kuvataan kasvojen sijaan jalkoja.

Vasen jalka

Oikea jalka

Matchmaker, matchmaker, make me a match!

Ihastuin Molly-pipon kuvioon. Se oli yksinkertainen tehdä, ja siltikin mukavan näyttävä. En ole ennen ajatellut, että pipon kanssa pitää olla yhteensopivat hanskat, mutta tällä kertaa niin kävi. Tässä lopputulos, olkaa hyvät.

Lapaset Mollya mukaillen

Malli: Sekoitus Novitaa ja Mollya

Lanka: 7 veljestä

Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Näissä lapasissa varsin on tavallista 2 o 2 n -joustinneuletta. Käsiosassa on Mollysta tuttua pintaneuletta, jossa joka kolmas kerros neulotaan 1 o 1 n -joustinneuletta. Peukalokiilaan ja peukaloon neuloin pipossakin olevaa palmikkoa 1 silmukan palmikonkäännöillä. Muuten peukalot ovat sileää neuletta. 

Mietin kyllä hetken aikaa, olisiko peukalokiilaan ja peukaloon pitänyt neuloa myös toista pintaneuletta, mutta ajattelin palmikon tulevan paremmin esiin sileän neuleen keskeltä. 

Tässä vielä lähempää kuvaa peukalon palmikkoneuleesta:

Kyllä nyt kelpaa tämän tytön kulkea, nämä asusteet kun ovat just eikä melkein minua! :-)

Mytty

 Hyvä neuletohtori,

Onhan se niin, että mytystäkin tulee pingotuksen jälkeen juuri sellainen kuin mytyn kuuluisikin olla? Jos vaan jaksaa ahkerasti neuloa ja uskoa itseensä ja osaamiseensa?

Nimim. Mahtaako tästä tulla huivia ollenkaan?

:-D

Mulla on uusi pipo!

Bongasin lähikaupasta vaaleanpunaista 7-veikkaa, ja se lähestulkoon huusi, että "osta minut ja neulo pipo!". Pakkohan se oli taipua lankakerän tahtoon ;-)

Tykkään

Malli: Molly

Lanka: 7 Veljestä

Puikot: 3,5 mm 40 cm pyöröpuikot ja 3,5 mm sukkapuikot

Nyt ei ole blogiin laitettavaksi kuvaa, jossa pipo olisi päässä. Kyseessä on kuitenkin aika pitkän- ja leveänmallinen pipo, ei siis mikään päätänuoleva yksilö. Alkuperäisessä ohjeessa oli mainittu puikkojen paksuudeksi 4 mm. Onneksi valitsin vähän ohuemmat puikot, paksummilla puikoilla olisi piposta tullut ihan liian suuri.. Nopeasti päähän kokeiltuna vaikutti ihan lämpimältä päähineeltä. Ei tällä ehkä kovimmilla pakkasilla lähdetä lasten kanssa ulkoilemaan, mutta loppusyksyn ja alkutalven pikkupakkasilla tämä toimii varmasti ihan hyvin. Ja mikä parasta, tämä pipo ylettyy varmasti korville ;-)

Mallineule oli helppo, siinä seurattiin 8 kerroksen palmikkoa ja 3 kerroksen muuta pipo-osuutta. Onnistuu siis varmasti aloittelijaltakin, kunhan vain osaa englantia. Ohje kun on englanniksi.. 

Harmi, että perheen pienin on tällä hetkellä kipeänä, en siis ainakaan tänään taida päästä ulos testaamaan Mollyn lämpöominaisuuksia. No, onhan tässä vielä päiviä jäljellä vaikka ja kuinka. Ulkoilua odotellessa voi vaikka neuloa, mikäs sen parempaa ajanvietettä!

Junior juniorille

Ostin aikoinaan esikoisen odotusaikana keltaista Drops Baby Merinoa. Tarkoituksena oli neuloa vauvalle haalari Novitan ohjeella. No, kyseinen ohje oli ihan älytön, joten suunnitelma jäi toteuttamatta, ja langat jäivät odottamaan parempaa käyttöä. Selailin alkuviikosta Dropsin sivuja, ja sieltä se idea tuli. Tässä siis Junior "juniorille".

Unisex hyvinkin

Malli: Junior

Lanka: Drops Baby Merino

Puikot: 2,5 mm 60 cm pyöröpuikot, 3,0 mm pyöröpuikot, 2,5 mm sukkapuikot

Tämä oli kerrassaan ihastuttava pieni neuletyö. Jotain tapahtui muutaman sentin välein, välillä ohjetta sai lukea sentti sentiltä. Kahden kerroksen helmineule tuo työhön kivasti pintaa, ja minulle uutena "tekniikkana" tuli nuo taskunreunukset. Tein ne muuten ohjeesta poiketen käyttäen kolmen puikon päättelyä (ilman päättelyosuutta tietenkin). Sillä tavalla sain reunat siististi yhteen. Ja ainaoikeaneule nappilistassa ja hihansuissa nopeutti työtä, koska ei tarvinnut poimia silmukoita joustinneuletta varten.

Ilmeisesti taapero ihastui tähän liiviin yhtä paljon kuin äitinsäkin, koska harmitus oli hirmuinen, kun en suostunut antamaan kyseistä vaatetta lapselle. Sen sijaan se meni kaappiin odottamaan käyttäjänsä syntymistä (ja kasvamista, sillä neuloin liivin koossa 12 - 18 kk).

Niin muuten, emme kutsu vauvaa junioriksi vaan ihan vaan vauvaksi. Junior tuo liikaa mieleen parivaljakon Arnold Schwarzenegger ja Danny DeVito..