Onnistumisia ja pieni pettymys

Peacock tail and leaf valmistui tänään.

Sormustesti läpäisty

Malli: Peacock tail and leaf kirjasta Knitted lace of Estonia

Lanka: Wetterhoff Uusi Veera

Puikot: 3 mm 80 cm pitsipyöröt

Malli oli tosi mukava neuloa, lanka oli helposti neuloutuvaa ja pehmeää, silmukointi ja nypyt onnistuivat hyvin, pingotuskin oli ok, kai. Kuulostaa ihan hyvin menneeltä neuleelta, eikö vain?

Jokin tässä jäi kuitenkin mättämään. Ensinnäkin nuo eyelet-row't, eli langankierroilla aikaansaadut reikäkerrokset. Kuvassa on huivin aloituspää, ja reikäkerros myötäilee kuviota muodostaen tuollaista pientä aaltokuviota. Huivin loppupäässä kyseinen reikäkerros on suora, ja tuo erilaisuus häiritsee. Mietin jo, että tein jonkun virheen pingotusvaiheessa, mutta kirjan kuvaa katsoessani toisessa päässä eyelet-row oli suora ja toisessa se vaikutti olevan aaltoileva (vaikutti siksi, että kuvissa huivin aloituspää on laskoksilla).

Lisäksi käsiala muuttui työn varrella, joten alkupään reunapitsi on paljon lyhyempi kuin loppupään reunapitsi. Ja pingotuskin meni jotenkin vähän vinoon niin, että huivin toinen reuna tuntuu olevan hieman toista pidempi ja koko huivi on vinksallaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut tietty jättää toisesta reunasta viimeinen kokonainen peacock-kuvio vähän vinoon, mutta kun sekin häiritsi omaan silmään.

Tietenkään tuollaista juuri pingotuksesta otettua huivia ei saisi katsoa liian kriittisesti, pitsi kun vähän vetäytyy ja hakee hetken muotoaan käytössä ennen asettumistaan normiuomiinsa. Ehkä fiilikset tämän suhteen siis paranevat, kun se on hetken aikaa käytössä ja löytää oman muotonsa. Ainakin tuo keskiosan pitsi on tosi kaunis!

Minulla oli alkuperäisenä ajatuksena antaa tämä huivi lahjaksi myöhemmin tänä vuonna, mutta eipä tällä lopputuloksella tuota kehtaa antaa kenellekään lahjaksi. Nähtäväksi jää, jääkö se itselle, vai lahjoitanko sen lapsille. Heille se varmasti kelpaa, joskin yhdestä huivista voi kahden lapsen kesken tulla tappelu...

 Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvä malli aloittaa ura haapsalulaisten pitsihuivien parissa. Mallikerran oppi ulkoa, eikä nyppyjä ollut liikaa tai liian lähellä toisiaan. Mitoista sen verran, että neuloin huiviin ohjeessa mainitun 32 mallikerran sijasta 41 mallikertaa, jolloin huiville tuli pituutta n. 160 cm. Olisi varmaan jäänyt aika paljon ohjeessa annetusta 142 sentistä, jos olisin jättänyt mallikertojen määrän tuohon 32:een.

Olisi ollut hienoa kirjoittaa tästä positiivisempi postaus, mutta näillä mennään. Kun oma pää ei ole tyytyväinen lopputulokseen, niin on hankala valehdella muutakaan. Pistetään tämä neuleplääh vaikka niiden kuuluisien raskaushormonien piikkiin, eikös joo? ;-)