perjantai 4. huhtikuuta 2014

Onnistumisen iloa

Jälleen kuvaton postaus, pahoitteluni.

Kuten edellisessä postauksessani kerroin, opin neulomaan siistejä nyppyjä, siis niitä haapsalulaisissa huiveissa olevia. Siitä innostuneena selailin huivikirjaani ja mietiskelin, minkä huivin haluaisikaan neuloa. Mutta voi pahus, mallivalikoima supistui huomattavasti, koska suuressa osassa huiveja pitäisi silmukoida, enkä osaa sitä.

Tuumasta toimeen. Minulla on useampikin kirja, jossa silmukointi on selitetty sekä kirjallisesti, että kuvien kanssa. Eihän siitä tullut mitään, koska jotenkin mallikuvat ja kirjalliset ohjeet eivät päässäni täsmänneet ollenkaan. Ei muuta kuin googlettamaan, löytyisikö muita ohjeita. Ja löytyihän sellainen, jonka tajusin. Siinä oli kirjojen ohjeisiin verrattuna se ero, että silmukat tiputettiin puikolta, kun lanka oli viety silmukan läpi kerran. Kirjojen ohjeissa kun silmukat tiputettiin vasta, kun lanka on viety silmukan läpi kahdesti.

Ensimmäiseen yritykseen tuli omituinen nurjien silmukoiden rivi (tämä siis kurjasta otetulla edessä oikein, puikolta, nurin, takana nurin, puikolta, oikein -hokemalla tehtynä). Sitten otin nettiohjeen käyttöön, ja jälki alkoi näyttää paremmalta. Oikeat silmukat pysyivät oikeina, mutta alempana olleen kappaleen silmukat kääntyivät näyttämään takareunastaan neulotuilta. Lopulta päädyin soveltamaan netistä löytämääni ohjetta omin päin, ja lopultakin onnistuin! Nyt näytti juuri siltä kuin pitäisikin, eli silmukointikerrosta ei enää huomannut muun neuleen seasta :-) tänään aamulla uskaltauduin kokeilemaan ohuimmalla varastosta löytyneellä langalla, ja silläkin se sujui. Jälleen yksi uusi tekniikka hallussa!

Niin, miksi minulla ei ole laittaa kuvaa niistä kymmenestä tekemästäni harjoituskappaleesta? Koska ne ovat nyt lasten aarteita pienessä mytyssä jossain päin lasten huonetta. Ne kun lähes revittiin käsistäni heti niiden valmistuttua. Pienet ovat pienten ilot :-D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti