Lisää hulmuhelmoja

Majapuulle tuli muutamia viikkoja sitten myytiin ihania kesäpuuvillakankaita. Ne ovat keskenään yhteensopivia, joten lasten oli helppo valita mieluisat kankaat näihin kesähameisiin. Vasemman puoleinen hame on nuoremman ja oikean puolinen vanhemman neitokaisen.

Ei ihan kellohelmaiset

Kaava: Mc'Calls M7312

Kankaat: Majapuu

Olipa mielenkiintoista ommella pitkästä aikaa vaate kokonaan ompelukoneella. Reunojen huolittelutkin tein ompelukoneella, koska kova puuvilla tylsistyttää saumurin neulat ennätysvauhtia. Hyvin markettikone suoriutui urakasta, vaikka kangasta oli välillä päällekkäin kuusi kerrosta. Koneen ääni tosin oli aika kova, sain kuulla kerran jos toisenkin, ettei lastenohjelmien ääntä kuullut ollenkaan, jos ompelin samaan aikaan. Niinpä ompelukone oli pannassa mm. Ryhmä Haun aikana. Asiat tärkeysjärjestykseen, suosikkilastenohjelma meni mennen tullen äidin käsitöiden edelle.

Tuleeko teidän luettua ompeluohjeita läpi ennen ompelemaan ryhtymistä? Minun ei oikeastaan tule, vaikka ehkä pitäisi. Esimerkiksi tämän kaavan ohjeissa käskettiin ensin rypyttämään ja sitten kohdistamaan kangas sivusaumoista ja keskiedestä ja keskitakaa. Eipä tullut ensimmäisessä hameessa kohdistettua keskeltä edestä ja takaa, koska rypyssä olevasta kankaasta on melko hankalaa löytää keskikohtaa. Seuraavan hameen kanssa olin jo viisaampi ja merkitsin keskikohdat ennen rypyttämistä.

Näissä muuten riitti rypyttämistä! Pelkästään noissa helman röyhelökaitaleissa on neljä metriä kangasta. Ennen ompelemaan ryhtymistä kysyin Facebookin ompeluryhmästä vinkkejä rypyttämiseen, ja sieltä sain linkin tähän ohjeeseen. Oli kyllä kätevä tapa, ei tarvinnut taistella katkeilevien ompelulankojen kanssa. Toki nämä olisi voinut rypyttää myös framilonilla: silloin ei olisi tarvinnut käyttää useampaa tuntia rypytyslankojen purkamiseen... 

Lapsukaiset olivat erityisen ihastuneet siihen, kuinka helma pyörähti lapsen pyörähtäessä. Esikoinen tosin oli sitä mieltä, että hänen hameensa on liian lyhyt, mutta siitä harmituksesta näytettiin onneksi pääsevän yli. Itsekin olen tyytyväinen näihin, vaikka aina löytyy pientä korjattavaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta harjoittelu tuo lisää taitoja. Ehkäpä seuraavat hameet ovat taas hieman virheettömämmät.

Seuraavaksi taidan siirtyä hetkeksi takaisin peruspertsojen pariin, niitä varten on jo vino pino kankaita hankittuna. Mukavaa viikon jatkoa, ja muistakaahan aprillata kavereita perjantaina!