Ruohoa ja aurinkoa

Lupasin edellisessä postauksessa kuvan tekeillä olevasta huivista pingoittamattomana. No, eihän minulla ole sellaista, kun oli ihan pakko pingottaa huivi heti, kun se vain oli mahdollista.

 Nätti kuin sika pienenä!

Malli: Meadow Grass

Lanka: Cascade Yarns Heritage

Puikot: 4,5 mm (100 cm?) pyöröpuikko, päättelyyn 6 mm puikko

Eipä tästä voi muuta sanoa kuin ihana! Helppo ja nopea neuloa, ja kuitenkin sellainen, ettei totaalinen kyllästyminen ehtinyt iskeä ennen kuin siirryttiin seuraavaan vaiheeseen. Tämän huivin neulomiseen meni aikaa viisi päivää, jos oikein muistan, ei tullut kauheasti laskeskeltua päiviä. Päättelystä tuli ensin ihan liian kireä, sen huomasin kun yritin pingottaa huivin ensimmäisen kerran. Purin päättelykerroksen ja otin kunnolla paksumman puikon välineeksi ja päättelin vielä vähän löyhästi, ja avot, johan alkoi toimia. Reunasta tuli juuri sellainen kuin pitikin.

Huivi on ihan ohjeen mukainen, toistin pitsin kaaviota a neljä kertaa ja sen jälkeen kaavion b. Kokoa huiville tuli 168 cm * 54 cm. Voi olla, että sitä olisi vielä saanut venytettyä sentin tai pari, mutta tämä on hyvän kokoinen näinkin.

Värit ovat ihanan kesäiset, mieleen tulee auringonpaiste ja vihreä ruoho. Värit vastaavat todellisuutta alemmassa kuvassa, ylemmän kuvan laitoin vain, koska siitä näkee paljon paremmin huivin muodon. 

Pingottaminen oli yllättävän helppo homma, olin varautunut paljon hankalampaan juttuun ja vähintään miljoonaan nuppineulojen siirtelyyn. En tiedä, mikä on oikea tapa pingottaa tuollainen puoliympyrä huivi, mutta itse pingotin ensin yläreunan ja sitten alareunasta kuvion kärkien mukaan. Ei pingotus näköjään ihan viivasuoraan ja graafisesti mennyt, mutta eipä sitä käytössä huomaa. Pingottamisen jälkeen huivista tuli ihanan kevyt ja ilmava, en uskonut, että noinkin paksusta langasta saisi noin ohuen huivin aikaiseksi.

Niin ja miksi se piti pingottaa heti? No siksi, kun neulontavaiheessa reunapitsi tuntui elävän ihan omaa elämäänsä ja tuntui, että se ei istu huivin raitaosaan yhtenevästi. Oli siis pakko heti kokeilla, miten käy, kun huivin pingottaa.

Näillä näkymin tämä huivi ei jää itselleni, vaan se matkaa eteenpäin myöhemmin tänä vuonna tasakymmenvuosilahjaksi. Hyvä niin, edellinen huivi kun epäonnistui, niin toisella yrityksellä oli hienoa saada onnistunut huivi aikaiseksi :-)

Ehdin tänään jo miettiä, että miltä ko. huivi näyttäisi esim. vaaleanpuna-valkoisena...