Kolmas kerta toden sanoo

Yksi parhaista asioista oikeastaan missä tahansa tekemisessä on oivaltaminen. Ensin pähkäilee ja miettii, ja kun lopulta oivaltaa vastaukset kysymyksiin miten ja miksi, voi sanoa oppineensa jotain uutta. Ja uuden oppiminen on aina hienoa, eikö vain?

Edellisten kahden mekon kanssa kävin läpi pientä opettelua. Ensimmäinen versio ei onnistunut kuten sen olisi pitänyt. Toinen mekko onnistui, kuten pitikin, mutta en vielä tiennyt onnistumisen avainta. Ommellessani kolmatta mekkoa koin ahaa-elämyksen, jonka myötä voin nyt sanoa, että tiedän oikeasti, miten tämä vaate kuuluu ommella. Kyse ei ole mitenkään isosta asiasta, hyvin pienestä jutusta itse asiassa, mutta oppimista kuitenkin. Näihin mekkoihin olen todella tyytyväinen.

Pinkkejä bambeja

Kaava: Onion 20034

Kankaat: Bambit Sampsukasta, resori Eurokankaasta

Kuumailmapallomekon valmistuttua esikoinen ilmoitti, että hänellä on liian vähän kesämekkoja. Selailimme verkkokauppojen kangastarjontaa ja päädyimme tilaamaan hänelle Sampsukasta tätä Znokin bambitrikoota. 

Kuvion asettelu oli jokseenkin haastavaa. Yritin ensin itse pari kertaa, mutta koska en saanut kuviota kohdistumaan haluamallani tavalla, kävin Sampsukan sivuilta vakoilemassa, miten he olivat vaatteissaan asetelleet kankaan kuvion ja matkin sitä. Rypytyksestä johtuen kaarrokkeen bambit ovat eri kohdassa kuin helman ylimmät bambit, mutta se ei mielestäni haittaa ollenkaan: mekko on mielestäni parempi näin,

Resorin osalta olin jo luovuttanut, että löytäisin sopivaa väriä. Olin jo valinnut Eurokankaasta toisen väristä resoria, kun sattumalta bongasin tuon vaaleanpunaisen resorin eräällä leikkuupöydällä. En ensin edes ajatellut kävellä kyseisen leikkuupöydän ääreen, vaan jäin odottelemaan myyjää toisaalle. Kerrankin oli onni matkassa, ja tyttö sai mekkoonsa parhaan mahdollisen värisen resorin.

Ollaanko me viidakossa?

Kaava: Onion 20034

Kankaat: Eläinkangas Sampsukasta, resori Eurokankaasta

Koska esikoinen sai mekon, vaati nuorempi neitimmekin sellaisen. Hän ihastui tähän eläinkankaaseen ja halusi resoriksi vihreää resoria, jota ajattelin alunperin bambimekkoon. Itse ehdotin kirsikan väristä resoria, mutta tyttö oli ehdoton. Ja hyvin tuokin sopii tuohon, joskin kirsikan värisellä resorilla lopputulos olisi ollut karvan verran tyttömäisempi?

Mekon saajan kanssa keskustelimme päivänä jos toisenakin hihojen kuminauhojen pituudesta. Allekirjoittanut olisi laittanut vähän pidemmät kuminauhat, mekon saaja taas hieman lyhyemmät. Taisimme kuitenkin päästä aika hyvään kompromissiin (ja äiti pääsi korjaamaan edellistä mekkoa, koska sitä ei kuulemma voinut pitää liian löysien hihansuiden takia). Mistä lienevät lapsukaiset perineet tuollaisen pikkutarkkuuden ;-D 

Seuraavaksi voisi pitää pienen tauon mekko-ompeluista. Nuorin taitaa tarvita ainakin shortsit ja esikoinen toivoi uusia leggingsejä. Tosin eipä niin heppoisilla vaatteilla tunnu tänä kesänä pärjäävän. Välikausihaalari ja trikoopipo tuntuisi aina välillä olevan paljon soveltuvampi asukokonaisuus näin heinäkuulle...

Vihdoin jotain valmista!

Kuopuksen t-paitapläjäyksen jälkeen iski ompelujumi. Ei vain kiinnostanut, joten annoin koneiden levätä ja keskityin kaikkeen muuhun. Muutaman viikon lepuuttelun jälkeen yritin ommella itselleni paitoja. Kävin ostamassa paikallisesta kangaskaupasta kankaat kolmeen paitaan. Kahden (epäonnistuneen) kokeilun jälkeen luovutin. Tai ainakin siirsin projektin "äidillekin vaatteita" johonkin toiseen ajankohtaan, jolloin jaksan taas pähkäillä, miksi kaava ei toimi haluamallani tavalla.

Tuli taas tauko, tosin lyhyempi kuin ensimmäisellä kerralla. Lämpimät säät saivat kuitenkin allekirjoittaneen toteamaan pienen vaatetusongelman perheessämme: esikoiselle ei ole lyhythihaisia mekkoja ollenkaan. Kaivoin esille jo aiemmin keväällä ostetun kankaan ja aloin töihin.

Taas kelpaa mennä

Kaavat: Onion 20034

Kankaat: Myllymuksut

Tilasin tämän kuumailmapallokankaan samalla kertaa, kun etsin kuopuksellemme t-paitakankaita. Kaava taas on lojunut kaapissa jo pidempään: ostin sen aikoinaan, kun halusin ommella tytölle mekkoja, mutta päädyin kaavan olevan liian haastava ihan aloittelijalle, joten se jäi käyttämättömänä odottamaan parempia aikoja.

Ehdotin tytölle, että olisin ommellut hänelle lyhythihaisen mekon Minikrean kaavalla, mutta esikoinen oli ehdoton, että hänen täytyy saada mekko, jossa on rypytyksiä. Eipä siinä kannattanut laittaa vastaan, vaan piirtää kaavat ja ryhtyä töihin.

Etukappaleen rypytyksessä kävi pieni virhe,joka mielestäni vaikuttaa mekon istuvuuteen. Samalla se sai pääntien lörpöttämään, enkä saanut pääntietä huoliteltua resorilla nätisti. Niinpä saumuroin pääntielle 5-millistä kuminauhaa ja sain sen asettumaan nätisti. Tosin pääntien kääntäminen aiheutti pääntielle ryppyjä, mutta 5-vuotiaamme mielestä ne sopivat mekkoon oikein hyvin. Toki olisin voinut purkaa koko mekon alkutekijöihin ja aloittaa alusta, mutta välillä on parempi katsoa pieniä virheitä läpi sormien ja antaa olla, eikö vain? Sitä paitsi ulkopuoliset eivät ole sanoneet virheistä mitään, joten ehkä itse katson taas vaatetta hieman liian kriittisin silmin.

Keskimmäisemme on hyvin tarkka tyttö: jos isosisko saa jotain, täytyy hänenkin saada samanlainen. Muuten mukavaa, mutta kun keskimmäiselle on jo aika paljon mekkoja, eikä hän tarvitsisi niitä enempää. Perhesovun säilymisen nimissä lupasin hänellekin mekon, tietenkin samalla kaavalla ommeltuna kuin isosiskollekin.

Tässä yhdistyi kaksi lemppariasiaa

Keskimmäisemme tykkää vihreästä väristä ja ketuista. Tässä on kummatkin, nappivalinta kankaaksi siis! Kankaan tilasin edellisen mekon tapaan Myllymuksuilta.

Tein etukappaleen rypytyksen eri tavalla, jolloin mekko istuu paremmin päälle eikä pääntie jäänyt lörpöttämään. Tämä onnistui mielestäni paremmin kuin esikoisen mekko. Olen myös tyytyväinen etukappaleen kaarrokkeeseen, jossa kuvio osuu hienosti yksiin mekon helman kuvion kanssa. Ja hihoissakin kuviot osuvat ainakin melkein kohdilleen etukappaleen kuvioiden kanssa. 

Esikoinen tilasi jo toisen samalla kaavalla ommellun mekon. Siinä pitää kuulemma olla kukkia. Olen selaillut nettikauppoja kukkakankaat mielessäni, ja yksi mielestäni sopiva vaihtoehto on tullut jo vastaan. Tosin kangasta voisi vaihtelun vuoksi etsiä jostain ihan kivijalkakaupastakin, sellaisissa kun ei ole tullut käytyä vähään aikaan. Kummasta tykkäätte ostaa kankaita mieluummin, nettiputiikeista vai kivijalkakaupoista, joissa pääsee hypistelemään kankaita ennen ostamista?

Ompelujumi

Ompelujumi. Siinä vasta sana. Vai pitäisikö sanoa ennemmin tila? 

Tila, jonka vallitessa ei saa mitään aikaiseksi, vaikka kuinka tietäisi, että lapsille ei ole tarpeeksi kesävaatteita ja omakin vaatekaappi kaipaisi uutta sisältöä. Ompelujumi hyökkää yllättäen nurkan takaa, eikä sille oikein voi mitään.

Mitään ja mitään, se taitaa olla hieman väärin sanottu. Sen kun alkaa ommella, kyllä inspiraatio ja motivaatio jostain löytyvät. Tarvitaan vain onnistumisia ja minä osaan -tunnetta, sillä itselleni iskee jumitus päälle silloin, kun en tunne osaavani. Vaikka pyrinkin tekemään ihan perusvaatteita ilman suuria hienouksia, tuntuu välillä, että en todellakaan osaa.

Mies kutsuu minua välillä liian kriittiseksi. Mitä sitten, jos paita on pari senttiä liian lyhyt tai pussittaa selästä? Niinhän ne kuule kaupankin paidat ovat yhtä epäistuvia. Niin. Pikkutarkkuutta tai ei, mielestäni yksi ompeluharrastuksen ydinjutuista on tehdä hyvin istuvia vaatteita, on vartalon malli mikä tahansa. 

Luulin jo onnistuneeni edellisen paitayritelmän kohdalla, mutta ei sentään. Olisi liian helppoa onnistua kolmannella yrittämällä. Onneksi apua löytyy somen ompeluryhmästä ja muista blogeista. Kai tästä vielä noustaan, ennen kuin kroppaepätoivo ottaa vallan ja alan pukeutua vaatteiden sijaan juuttikangassäkkeihin? Vaikka ei sen puoleen: en muista, koska olisin kiinnittänyt yhtä paljon huomiota vartaloni malliin kuin näinä viime kuukausina, kun olen yrittänyt saada aikaiseksi jotain, mitä voisin pitää päälläni julkisilla paikoilla.

Mutta mikä tässä on ehkä ärsyttävintä? Tietenkin se, etten osaa aloittaa mitään muuta ompelutyötä ennen kuin olen saanut viilattua edes yhden vaatekaavan itselleni sopivaksi. Jospa jo joulukuussa saisin postattua tänne jotain valmiiksi asti saatettua? Siihen asti on parempi nauttia kesästä, 30 vuotta vanhasta animesta, kirjoista ja kaikesta muusta, jota olen keksinyt ompelun tilalle.

Hauskaa kesän jatkoa ja käsitöiden iloa teille kaikille!

Sarjatuotantoa

Edellisestä postauksesta on jo aikaa. Ompelukone ja saumuri ovat siitä huolimatta olleet ahkerassa käytössä, koska olen tulevaa kesää silmällä pitäen harjoittanut sarjatuotantoa. Tässä lopputulokset, olkaa hyvät.

Ompelin kuopuksellemme t-paitoja tutulla Minikrean luottokaavalla. Tämän pandakankaan ostin Eurokankaasta. Tätä oli myös oranssina, mutta jotenkin vihreä sopii mielestäni paremmin pojallemme kuin oranssi. Pääntien lisäksi kanttasin hihansuut, koska se oli helpoin tapa mielestäni. Tämä paita valmistui itse asiassa jo ennen tyttöjen kesähameita, mutta halusin säästää kaikki paidat samaan postaukseen.

Pandakankaan lisäksi Eurokankaasta tarttui mukaan Poppyn Tropical Bird -kangasta. Itselleni tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä! Tarkoituksenani oli ostaa puolen metrin pätkä, mutta se muuttui 65 sentiksi, kun pakalla oli sen verran kangasta jäljellä.

Ennen kankaan leikkaamista paidoiksi se tuntui jokseenkin levottomalta. Kun sovitin kaavoja kankaalle, huomasin, että muutamat linnut nousivat esiin muiden seasta. Vasemmanupuoleisessa paidassa on pääosassa tuo iso tukaani (?) ja oikeanpuoleisessa paidassa pääosan sai sininen papukaija. Samat linnut ovat myös takakappaleissa.

Jonkun verran näihin tuli katkottuja päitä, mutta niiden välttäminen olisi ollut mahdottomuus: lintuja on niin paljon ja niin tiheässä. Hihoihin katsoin, että niissä on kokonaisia lintuja. Onnistuin siinä aika hyvin, kummassakin näkyy useampikin linnun pää.

Tämä kangas on muuten yllättävä: siitä joko pitää tai ei pidä. Olen saanut näistä sekä kehuja, mutta myös kommentteja, että kangas on kovin levotonta. Itse tykkään näistä, ne ovat mukavan värikkäät, ja yhdestä kankaasta sai kaksi ihan erinäköistä paitaa. 

Koska kolme t-paitaa on kovin vähän pienelle pojalle, tilasin lisää kankaita. Oli melko hankalaa löytää nettikauppaa, jossa olisi ollut useampaa mieluista kangasta. Useassa oli yhtä tai kahta, mutta en halunnut maksaa useampaan paikkaan postimaksuja. Lisäksi monessa nettikaupassa on paljon eläinaiheisia kankaita, mutta olisi ollut tylsää, jos kaikki kesäpaidat olisivat olleet eläinaiheisia. Lopulta päädyin Myllymuksujen nettikauppaan, ja sieltä valikoitui ostoskoriin kankaat toisiin kolmeen t-paitaan.

Tähän kuumailmapallopaitaan onnistuin käyttämään kankaan koko leveydeltä. Leikkasin etukappaleen kolmeen kertaan, koska en ollut tyytyväinen kahteen ensimmäiseen versioon. Ensimmäisessä ja toisessa kuvio kohdistui hassusti, mutta onneksi kolmanteen versioon oli sen verran kangasta jäljellä, että sain aikaseksi mieluisan lopputuloksen. Hihoissa oli sen verran korkeutta, että sain kumpaankin hihaan kokonaisen kuumailmapallon.

Tätä paitaa tuli myös purettua melko moneen kertaan, koska en vain voinut pysähtyä ja miettiä kunnolla, ovatko leikkaamani kappeet hyvät vai eivät. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen, tämä tulee hyvänä kakkosena  heti lintupaitojen jälkeen.

Tähän pallopaitaan ei osunut täysin saman väriset resorit kuin mitä kangas on, mutta hyvin tuo vähän tummempikin resori sopii. Pallokuvio kohdistui hienosti etu- ja takakappaleistaan toisessa sivusaumassa, mutta toisessa ei. Niin käy melko usein: oikeassa reunassa kuvio kohdistuu, vasemmassa ei. Kai sen saisi kohdistettua vasempaan sivusaumaankin, mutta silloin kangas pitäisi leikata ei langansuuntaisesti, ja se taas vaikuttaisi kuvioon pystysuunnassa. Mieluummin siis hieman vino kuvio helmassa kuin hieman vino kuvio pystysuunnassa,

Kuumailmapallopaitaan verrattuna tajusin tämän paidan kohdalla pysähtyä hetkeksi ennen kankaiden leikkaamista, joten kuvion kohdistus keskieteen ja keskitaakse onnistui ensimmäisellä kerralla.

Mutta mikä oli paitojen saajan suosikki? Ehkä ei mikään jo esitellyistä. Ainakaan niitä ei kaivettu keskeneräisten paitojen pinosta ja yritetty saada itse päälle. Autofanin suosikki oli tietysti autopaita!

Tästä poika tykkäsi paljon! Kangasta piti saada ihmetellä ja paita olisi pitänyt saada päälle keskeneräisenä. Saatuaan paidan päälle hän istui pitkän aikaa lattialla osoitellen autoja ja hokien 1,5-vuotiaan innolla "Auto, auto!".

Paidassa kuvio menee harmillisesti melko vinoon langansuunnasta: autot näyttävät ajavan hieman ylämäkeen. Tietysti kankaan olisi voinut leikata vaakasuunnassa kuvion mukaan, mutta valitsin mieluummin suoran kuvion pystysuunnassa. Eipä ainakaan tule myöhemmin ongelmia kiertyvän kankaan kanssa. Resoreiksi valitsin oranssin paidan oranssien autojen mukaan. Muut värit olisivat ehkä olleet hieman liian huomiota herättäviä.

Nyt on kesäpaitoja, mutta ei housuja. Siinä siis seuraava sarjatuotantohaaste. Täytyisi vain päättää, ompelenko niitä trikoosta vai joustocollegesta. Kumpaa te käyttäisitte?

Lisää hulmuhelmoja

Majapuulle tuli muutamia viikkoja sitten myytiin ihania kesäpuuvillakankaita. Ne ovat keskenään yhteensopivia, joten lasten oli helppo valita mieluisat kankaat näihin kesähameisiin. Vasemman puoleinen hame on nuoremman ja oikean puolinen vanhemman neitokaisen.

Ei ihan kellohelmaiset

Kaava: Mc'Calls M7312

Kankaat: Majapuu

Olipa mielenkiintoista ommella pitkästä aikaa vaate kokonaan ompelukoneella. Reunojen huolittelutkin tein ompelukoneella, koska kova puuvilla tylsistyttää saumurin neulat ennätysvauhtia. Hyvin markettikone suoriutui urakasta, vaikka kangasta oli välillä päällekkäin kuusi kerrosta. Koneen ääni tosin oli aika kova, sain kuulla kerran jos toisenkin, ettei lastenohjelmien ääntä kuullut ollenkaan, jos ompelin samaan aikaan. Niinpä ompelukone oli pannassa mm. Ryhmä Haun aikana. Asiat tärkeysjärjestykseen, suosikkilastenohjelma meni mennen tullen äidin käsitöiden edelle.

Tuleeko teidän luettua ompeluohjeita läpi ennen ompelemaan ryhtymistä? Minun ei oikeastaan tule, vaikka ehkä pitäisi. Esimerkiksi tämän kaavan ohjeissa käskettiin ensin rypyttämään ja sitten kohdistamaan kangas sivusaumoista ja keskiedestä ja keskitakaa. Eipä tullut ensimmäisessä hameessa kohdistettua keskeltä edestä ja takaa, koska rypyssä olevasta kankaasta on melko hankalaa löytää keskikohtaa. Seuraavan hameen kanssa olin jo viisaampi ja merkitsin keskikohdat ennen rypyttämistä.

Näissä muuten riitti rypyttämistä! Pelkästään noissa helman röyhelökaitaleissa on neljä metriä kangasta. Ennen ompelemaan ryhtymistä kysyin Facebookin ompeluryhmästä vinkkejä rypyttämiseen, ja sieltä sain linkin tähän ohjeeseen. Oli kyllä kätevä tapa, ei tarvinnut taistella katkeilevien ompelulankojen kanssa. Toki nämä olisi voinut rypyttää myös framilonilla: silloin ei olisi tarvinnut käyttää useampaa tuntia rypytyslankojen purkamiseen... 

Lapsukaiset olivat erityisen ihastuneet siihen, kuinka helma pyörähti lapsen pyörähtäessä. Esikoinen tosin oli sitä mieltä, että hänen hameensa on liian lyhyt, mutta siitä harmituksesta näytettiin onneksi pääsevän yli. Itsekin olen tyytyväinen näihin, vaikka aina löytyy pientä korjattavaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta harjoittelu tuo lisää taitoja. Ehkäpä seuraavat hameet ovat taas hieman virheettömämmät.

Seuraavaksi taidan siirtyä hetkeksi takaisin peruspertsojen pariin, niitä varten on jo vino pino kankaita hankittuna. Mukavaa viikon jatkoa, ja muistakaahan aprillata kavereita perjantaina!

Komento takaisin

Juuri kun luulin, että meillä olisi kaikki tarvittavat välikausivaatteet ja asusteet valmiina, iski kuopukselle villasukkatarve.

Tykkään tästä langasta paljon

Malli: Perussukat lyhyellä varrella, 36 silmukkaa

Lanka: Novita 7 veljestä raita

Puikot: 3,5 mm 120 cm pyöröpuikot

Hankimme nuorimmaisellemme kevääksi kengät. Ne ovat ainakin näin vähän viileämmillä keleillä vielä kylmät sellaisenaan ja kaipaavat villasukat sisäänsä. Kenkien varret aiheuttivat kuitenkin ongelman, koska kengät eivät mahtuneet hänelle jalkaan pitkävartiset villasukat jalassa. Niinpä tartuin puikkoihin ja tikuttelin parissa illassa hänelle varrettomat villasukat. Ja taas pelittää.

En ole koskaan kokenut itseäni lankahamsteriksi. Kaupassa voin kävellä ongelmitta lankahyllyn ohi, eikä Lankamaailman kanta-asiakaskorttiin leimata leimaa kuin silloin tällöin ehkä pari kertaa vuodessa. Ostan lankaa tai kangasta vain, jos tiedän etukäteen, mitä teen niistä. Tämän langan kohdalla täytyy varmaan tehdä poikkeus ja ostaa pari kerää varastoon. Haluaisin neuloa tästä sukat ainakin miehelle ja ehkä toiset vielä lapsellemme. Vai ostaisiko peräti kolme kerää? Onneksi olen ihan varma, ettei tästä tule tapaa, vaan tämä on tällainen yhden kerran hairahdus.

Millaista lanka- tai kangasvarastoa te pidätte kotonanne? Onko teillä liian vähän, sopivasti vai liikaa materiaaleja kotonanne?

Kevät keikkuen tulevi

Jäätelökioskit ovat ilmestyneet kaupunkimme torille ja eilen teimme pitkästä aikaa hiekkakakkuja. Selviä kevään merkkejä ilmassa siis. Kevät tarkoittaa tietenkin uusia vaatteita lapsille, kun viime vuoden välikausivarusteet ovat jääneet pieniksi. Olisipa hienoa, jos osaisi ommella itse välikausivaatteet lapsille! Koska taidot ovat kuitenkin hieman vaatimattomammat, jäänee kevätvaatteiden ja -asusteiden saldoni tänä vuonna tähän yhteen eilen valmistuneeseen pipoon.

Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu!

Kaava: "oma" peruspipon kaava

Kankaat: Kangas-Malla

Ompelin viime syksynä samaisesta helikopterikankaasta kuopuksellemme kaulurin. Viime keväänä ompelemani pipo on hänelle auttamattomasti liian pieni, joten surautin eilen kopterikaulurin kaveriksi kopteripipon.

Tein tämän kääntöpipon kaavalla, koska on kätevää, kun pipoa voi käyttää kummin päin tahansa. Ompelin kummankin puolen samasta kankaasta. Kääntöaukon ompelukin onnistui oikein siististi piilopistoilla.

Päänympärys on tässä 46 cm ja ehkä muutaman millin yli, ja se sopii oikein hyvin 49-senttiseen päähän. Korkeutta en mitannut, mutta kaavan piirsin 24 senttiä korkeaksi. Pipo ei ole ihan päänmyötäinen, vaan siihen jää vähän ruttua päälaelle.

Tänään työn alla oli jo kesävaatteita. Niitä saan ommella runsain mitoin, koska kuopuksellamme ei ainakaan ole yhtäkään kesävaatetta vielä laatikossaan. Mikäpä olisi mukavampaa!