lauantai 21. marraskuuta 2015

Jos metsään haluat mennä nyt

Jos puhutaan ompelijaesikuvista, niin Mutturallan Annika on yksi ehdottomista suosikeistani. Useimmiten hänen luomuksensa aiheuttavat lähinnä vihertymistä allekirjoittaneen kasvo-osastolla, mutta se nyt on täysin ymmärrettävää. Kun huomasin Majapuulle tulleen myyntiin upeaa Annikan suunnittelemaa kangasta, oli sitä pakko tilata kuopukselle.

Karhuja
Paidan kaavat: Minikrea 50220
Kankaat: Majapuu

Ei voi kuosista sanoa muutakuin että se on upeaa! Tällaisesta on mukava ommella peruspertsaa, kun ei ole minkäänlaista tarvetta miettiä, että millä tavallista vaatetta piristäisi. Resorin osalta pohdin vaihtoehdoksi joko mustaa tai valkoista, ja päädyin loppujen lopuksi mustaan. Valkoinen resori olisi ehkä korostanut enemmän valkoisia karhuja, kun taas musta resori tuo esiin mustat karhut.

Lapsillamme on harvoin päällä mitään "mätsääviä" vaatteita, vaan päälle valikoituvat useimmiten käteen ensimmäisenä osuvat vaatteet. Lähipiiristäni löytyy myös vanhempia, jotka ovat paljon tarkempia vaatteiden kanssa: heidän lapsillaan on aina yhteensopivia vaatteita päällään. Olen yrittänyt viime aikoina ottaa heistä mallia, ja niinpä itse ommeltu paita vaatii kaverikseen itse ommellut housut.

Sävy sävyyn
Kaavat: Minikrea 20302
Kankaat: Majapuu

Klikattuani karhukankaan ostoskoriin selailin collegekankaista, josko niistä löytyisi sopivaa housukangasta karhupaidan kaveriksi. Ja mikä onni, tarjolla oli paitakankaasta löytyvää murrettua minttua joustocollegena. 

Minikrean kaavoissa on useimmiten ohjeena ommella kuminauha kiinni kankaaseen. Tässäkin kaavassa ohjeistettiin ompelemaan kuminauha kiinni kankaaseen ja sen jälkeen ompelemaan se taitteen alle. Kyseinen työskentelytapa tuntuu itsesäni jotenkin vieraalta, joten lisäsin sekä vyötärön että lahkeensuiden taitteisiin sentin verran enemmän käännösvaraa ja ompelin niihin kuminauhakujat. Kuminauhan ompelemisessa kankaaseen kiinni on kyllä omat hyvät puolensa: nyt kuminauha tuntuu kääntyvän kaksin kerroin, kun housut pukee lapselle päälle. Kyllä sen saa suoristumaan, mutta hieman se vaatii venkslaamista, varsinkin kun lapsi ei osaa vielä seistä itse. 

Kyllä tuollaisella setillä mielestäni kelpaa mennä. Melkein täytyy lähteä katsastamaan vaatekaapin sisältö, että lapsukainen saa muillekin paidoille yhteensopivat housut!

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Polkupyörän lainasimme, sillä näin me ajellaan

Kuopuksemme ei ole saanut viime aikoina uusia vaatteita, joten tällä kertaa jotain hänelle.

I want to ride my bicycle, I want to ride my bike!
Kaava: Minikrea 50220
Kankaat: Majapuu

Ostin tuon polkupyöräkankaan muistaakseni alkuvuodesta Majapuun alennusmyynneistä. Ajatuksenani oli ommella tästä olkanepillinen pienempää kokoa oleva paita. No, pari olkanepillistä paitaa tuli tehtyä, mutta tästä ei koskaan muodostunut sellaista. Tällä hetkellä kuopuksella on ihan riittävästi sopivan kokoisia vaatteita, joten suuntasin katseeni seuraavaan kokoon, niitä kun ei ole vasta kuin yksi paita ennestään.

Tämä oli ihanaa kangasta ommeltavaksi! Harmi, ettei tätä ole lisää esim. jossain muussa värissä. Paita valmistui suunnilleen ennätysajassa. Leikkasin kankaat perjantaina illalla, saumuroin paidan kasaan lauantaina ja tänään sunnuntaina ompelin huolittelut ompelukoneella. Tavallisesti ompeluaikaa on ehkä kerran viikossa, joten yleensä vaatteiden valmistumiseen menee paljon enemmän aikaa.

Tässä paidassa ei ole oikeastaan mitään, mikä olisi jäänyt työn valmistuttua harmittamaan. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Tällaisia lisää, kiitos ;-)

tiistai 27. lokakuuta 2015

Onnistumisia

Tilasin käpyseltä keltaisen jerseyn ja mansikkakankaan lisäksi vielä yhtä kangasta, josta ompelin esikoiselle leggingsit. Hän on toivonut, että hänellä olisi yhteensopivia housuja ja paitoja. Mansikkapaita ja vihreät leggingsit sointuvat yhteen, eikö vain?

 Ruohonvihreää 
Kaava: McCall's M6785
Kankaat: Käpynen

Tänään ompelukone oli yhteistyökykyisellä tuulella, ja sain kaksoisneulan tikin oikein passeliksi ompelua varten. Koska nämä olivat melkein valmiit, kaksi vanhinta lasta olivat kerhossa ja nuorimmainen nukkui, sain ommella jotain muutakin! Pikasurautuksena tein nuorimmaiselle kolmiotuubihuivin kauluriksi.


Pikasurautus tosiaan!
Kangas: Helikopteritrikoo Kangas-Mallasta

Tämä oli tosiaan pikasurautus! Ihan en päässyt kymmeneen minuuttiin, mutta eipä se kauheasti mennyt ylikään. Ja mikä parasta, tähän löytyi kangas omasta varastosta, ja sain kulutettua pienen palan jämäkangasta. Huivin kääntöaukon sulkeminen tuotti hieman päänvaivaa, mutta google kertoi jälleen kerran vastauksen, ja opin samalla uuden ompeluun liittyvän taidon, nimittäin piilopiston. Nyt ei haittaa tuuli, kun haalarin alla on huivi suojaamassa kaulaa ja niskaa. Kaula-aukon leikkasin ensin 42-senttiseksi (saumanvaroineen), mutta pienensin sitä jälkeenpäin vielä parilla tai kolmella sentillä. Nyt se on oikein passeli meidän pienelle 1-vuotiaalle.

Huomaako muuten tekstistä, että tänään oli hyvä ompelupäivä? 

lauantai 24. lokakuuta 2015

Goljat

Tykkään selailla nettikangaskauppojen sivuja ja ihastella kauniita kankaita. Harvoin kuitenkaan tilaan mitään kuviotrikoita täydellä hinnalla vaan metsästän ennemminkin alennuskankaita. Nyt kuitenkin sorruin ja tilasin Käpyseltä parin yksivärisen trikoon lisäksi jotain kesäistä tulevaa talvea varten.

 Keskimmäiselle tunika...

... ja esikoiselle pitkähihainen
Kaavat: Minikrea 50220
Kankaat: Trikoo Käpyseltä, resori Majapuulta

Tämä osoittautui jollakin tapaa oikeaksi Goljatiksi ompelutaidoilleni. En ole ennen ommellut tuollaista liukasta kangasta, ja tikin säätäminen kohdilleen sekä saumurissa että ompelukoneessa oli kyllä työn takana. Tuntuu, että käytin tikin säätämiseen ainakin neljä kertaa niin paljon aikaa kuin mitä paitojen ompeluun meni, enkä edelleenkään ole täysin tyytyväinen lopputulokseen.

Taidan olla liian itsekriittinen käsitöideni suhteen. Tai ehkä tämä jatkuva tyytymättömyys johtuu siitä, että olen oppinut tiettyjä asioita ompelemisesta, ja kerran onnistumisen jälkeen oletan asian onnistuvan jatkossakin. Tuohon odotukseen kun lisätään herkkämielinen saumuri ja ompelukone, joka pitää purkaa suunnilleen osiin, että alalangan kireyttä saa säädettyä, niin johan ollaan syvällä suossa, minä ja koneeni. Välillä kun olisi kiva vain istahtaa alas ja ommella sen sijaan, että istahdan alas ja käytän neljä tuntia vapaa-aikaani saadakseni ompelukoneiden tikit toimimaan...

En usko, että ompelemani vaatteet ovat sen huonompia kuin muidenkaan harrastajien ompelemat vaatteet: tunnun vain ajattelevan, että kaikki muut osaavat paljon paremmin kuin minä. Todellisuudessa on paljon ompelijoita, jotka ompelevat saumurillakin perussäädöillä niihin mitenkään koskematta (ja ai että kun minunkin koneeni toimisi niin!), eivätkä kaikki muutkaan osaa säätää kaksoisneulan tikkiä niin, että ompeleen jälki olisi täydellistä. Toisaalta pikkutarkkuus vie eteenpäin harrastuksessani, kun haluan oppia käyttämään koneitani niin, että lopputulos on itseäni miellyttävä. Ja kun opin sen, voin alkaa opetella armollisuutta itseäni kohtaan, että välillä kelpaa myös se ei niin täydellinen lopputulos.

Kangasta oli mukava leikata, ja metrin täysleveästä palasta riitti kangasta kahteen paitaan. Toivoin kankaan riittävän niin, että esikoinenkin olisi saanut tunikan, mutta siihen kangas ei kuitenkaan riittänyt, vaan esikoisen piti "tyytyä" tavalliseen pitkähihaiseen. Ompelukin oli helppoa, kunhan pääsin edes joten kuten koneideni kanssa yhteisymmärrykseen asioista. Ja tuo kuosi, superherkullinen! Kesäfiilistä syksyyn ja keskelle talvea :-)

lauantai 10. lokakuuta 2015

Ihanainen aurinko

Päivänä eräänä keskimmäisemme valitsi vaatekaapista päälleen oranssit leggingsit ja samanvärisen paidan. Esikoisemme katseli hetken aikaa ja totesi, että hänkin tarvitsee keskenään sopivia housuja ja paitoja. Ajattelin keltaisten housujen sopivan pantteripaidan kanssa, joten tilasin Käpyseltä mm.ihanan aurinkoista jerseytä, joka muuttui esikoisemme housuiksi.

Kankaan sävyn nimi on auringon keltainen
Kaavat: McCall´s M6785
Kankaat: Käpynen

Perusleggingsit, joiden ompeluun voisi kuvitella menevän ihan maksimissaan tunnin verran. En uskalla edes ajatella, kuinka monta tuntia väänsin näiden kanssa, kun saumuri oli ihan eri mieltä siististä tikistä minun kanssani. Loppupeleissä luovutin ja osittain näissä on ei niin siistiä tikkiä.. 

Lopputulos on kuitenkin tärkein, eikö vain? Nämä ovat ihanat, näitä katsellessa tulee aina hyvälle tuulelle. Harmi, ettei kankaan leveys riittänyt toisiin samanlaisiin housuihin. Näistä tulee aina kesä mieleen!

torstai 8. lokakuuta 2015

Ihanaa raitaa Noshilta

Ompelin keväällä kuopuksellemme pupupaidan. Koska en ollut täysin varma pääntien resorin istuvuudesta, jätin toisen paidan keskeneräiseksi odottamaan, että ensimmäinen paita olisi sopivan kokoinen pojallemme. Kuluneella viikolla otin itseäni niskasta kiinni ja ompelin jälkimmäisenkin paidan valmiiksi.

Raitaa, raitaa, enemmän raitaa
Kaavat: Minikrea 50220 pienin muokkauksin, koko 80/86
Kankaat: Nosh

Muutin tähän paitaan pääntien resoria ja lisäsin siihen piilonepin lisäämällä nepin pääntien resorin taitteeseen. Lopputulos oli paljon parempi kuin pupupaidassa. Tuo pääntien resori on istuvuudeltaan edelleen kysymysmerkki, kun minulla ei ollut sille mitään valmista pituutta. No, onneksi se on helppo poistaa ja korvata lyhyemmällä kappaleella, jos siltä tuntuu. Merkitsen tähän itselleni myöhempää käyttöä varten, että pääntien resorin pituus oli tässä 39 cm, josta etukappaleen puolelle tuli 3 + 19,1 cm ja takakappaleeseen loput. Resorin pituuden laskin 0,75 kertoimella.

Pupupaidan myötä huomasin, että tämä kaava on pojallemme mallia makkarankuori. Onneksi meillä on kummipoikia ja lasten serkkuja, joille näitä meille sopimattomia vaatteita voi tarjota. Tämä vaate matkustaa lastemme nuorimmalle serkulle, toivottavasti se on mieluinen.

Blogissa on ollut viime aikoina todella hiljaista. Olen jo tehnyt joululahjoja, eikä niitä luonnollisesti voi julkaista täällä ennen joulupukin vierailua. Pukinkonttiin päätyy meiltä ainakin neulottuja lahjoja, ja saattaapa siellä olla joukossa jotain ommeltuakin.

Onneksi jouluun on vielä jonkin verran aikaa, ja seuraavaksi työlistalla on lahjojen lisäksi ainakin leggingsejä esikoiselle ja paidat kahdelle vanhimmalle. Niitä varten on jo ostettuna ihania kankaita, toivottavasti pääsen pian esittelemään kyseiset ihanuudet teillekin!


perjantai 11. syyskuuta 2015

Räyh!

Syksy on täällä, kuten minäkin. Keväällä minulla meni sukset ristiin sekä saumurin että ompelukoneen kanssa. Kumpikin teki huonoa tikkiä, mutta en osannut korjata asiaa. Minulla ei ollut motivaatiota pähkäillä asiaa sen enempää. vaan jätin harrastukseni suosiolla tauolle. Jokin aika sitten (olisiko siitä nyt pari viikkoa) avasin ompelukoneen ja selvitin, miten saan alalankaa löysättyä ja kaksoisneulan tikin siistimmäksi. Saumurinkin kanssa pääsimme yhteisymmärrykseen, ja syksyn ensimmäisenä työnä valmistui pitkähihainen esikoisellemme.

Ei voisi muuvit mennä villimmäksi
Kaavat: Minikrea 50220
Kankaat: Jätti-Rätti

Kävin keväällä ostamassa ompelulankaa Katariina-mekkoihin Jätti-Rätistä. Aika usein tulee käytyä kangaskaupassa ostamassa vain ompelulankaa tai muita pikkutarvikkeita ja kankaat jäävät hyllyyn. Tuollakin kertaa kiertelin ja kaartelin hyllyjen välissä, mutta mitään mieluista ei löytynyt. Sitten silmiini osui tuo kissapetokangas. Jonkinlaista trikoota se on, joskin laadultaan se ei ihan yllä nettikangaskauppojen kankaiden tasolle. Kuosi ja värit ovat kuitenkin mitä ihanimmat!

Kaksoisneula ei tehnyt tämän kanssa vielä ihan parasta tikkiä. Hihoissa ja helmassa ylälanka oli liian löysällä, joten nurjalla puolella on nähtävissä aikamoista suttua. Pääntiessä taas tuli aika paljon hyppytikkejä, mutta mitäs pienistä kun eivät pienetkään minusta. Harvemmin vaatteita puetaan nurin päin päälle. Pääntien huolittelin alavaran kanssa, koska minulla ei ollut sopivan väristä resoria. Toimii niin oikein hyvin, ehkä jopa paremmin kuin resorilla!

Tästä tuli hieno! Edessä ovat vuoden pimeimmät ajat, joten on mukava saada väriä elämään lasten vaatteissa. Toivottavasti tyttö tulee pitämään tätä paitaa paljon päällään tulevina kuukausina. Pitänee ilmeisesti surauttaa toinen samanmoinen perään, koska pikkusisko ehti jo ilmoittaa, että hän haluaa samanlaisen pantteripaidan itselleen. Hänellä kun ei vielä ole tarpeeksi siskonsa vanhoja ja varta vasten hänelle hankittuja vaatteita ;-)