Voiko tätä enää pelastaa?

Niinpä niin. Sain Sagittaria Stolen valmiiksi, ja pingoittaessani sitä lanka napsahti poikki. (Onneksi) se katkesi huivin toisesta päästä, ei mistään keskeltä. Langanpäiden solmiminen ei enää taida onnistua, ne pääsivät karkaamaan sen verran paljon. Onko teillä muilla kokemusta jo pingotettuun neuleeseen neulomisesta, onnistuuko se? Tarkoituksenani olisi siis purkaa pää ja neuloa se uudelleen ja lopuksi pingottaa uudelleen neulottu pää uusiksi.

Toinen vaihtoehto on tietty heittää huivilla vesilintua, mutta siinä menisi monen viikon työ ihan hukkaan..

Ai että sieppaa.

Päivän pikatyö

Kuulun erääseen Facebook-ryhmään, ja siellä ihmeteltiin tänään, miten tällaisen pipon saa neulottua. Lähinnä kavennukset mietityttivät, että miten ne tehdään niin, että palmikot pysyvät siisteinä. Lankalaatikostani löytyi ylimääräistä lankaa, joten päätin kokeilla, onnistuisinko samantapaisen pipon neulomisessa.

Palmikoita vauvan pään lämmikkeeksi

Malli: Oma, n. vuoden ikäiselle lapselle

Lanka: Drops Big Fabel

Puikot: 4,5 mm ja 5 mm sukkapuikot

Aikaa tähän tekeleeseen meni muutama tunti. Lyhyesti sanottuna kavennukset on ensin tehty nurjista silmukoista ja lopussa kavensin palmikoita. Päättelyn tein kolmen puikon päättelyllä. Tarkempi ohje löytyy sivupalkista.

Alkuun sain sovitettua pipoa kuopuksen päähän tasaiseen tahtiin, mutta päiväuniajan tultua kavennukset piti tehdä summa mutikassa. Ihan hyvin se kuitenkin istuu päähän, ja korvat menevät peittoon. Se on pääasia. Pipo ei ole ihan pään myötäinen, vaan päälaelle jää pieni "kumpu", vai miksi sitä nimittäisi? Jos  haluaa neuloa päänmyötäisen pipon, tulee palmikoita kaventaa aikaisemmin tai tiuhempaan tahtiin.

Kavennusten tekoa helpotti aikaisemmin neulomani Molly-pipo. Siinä oli mukana palmikon kaventamista, joten en ollut ihan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kaiken kaikkiaan olin positiivisesti yllättynyt pipon onnistumisesta, minä kun en ole mikään neulesuunnittelija todellakaan (kuten jotkut lukijoistani ehkä muistavat).

Ihan samanlainen tämä ei ole kuin Lekmerin pipo. Se johtuu tietenkin siitä, että Lekmerin pipossa tupsu peittää tosiasian, ettei palmikot ylety ylös asti, vaan kavennukset (tai ainakin suurin osa niistä) on tehty sileällä neuleella. Ja eikös tämä oivallus tehty sen jälkeen, kun pipo oli jo valmis, kuvattu ja ohje kirjoitettu? Onneksi tarkoituksenani ei edes ollut saada aikaiseksi esimerkin täydellistä kopiota.

Tämän hetken päätyönä on Kamenasta neulottu Sagittaria Stole. Siitä on yli puolet valmiina, tavoite on saada se valmiiksi lokakuun aikana. Oletteko te muut kyseisen huivin neuloneet huomanneet, että neulottaessa huivi kallistuu oikealle? Ainakin omani tuntuu tekevän niin, vaikka onko se mikään ihmekään, kun keskiosassa on pelkästään oikealle kallistuvia kavennuksia..

Minut on haastettu.

Sain haasteen Pitsitähden Katjalta. Olen ikävä ihminen, enkä aio laittaa haastetta eteenpäin, mutta vastaan kuitenkin kysymyksiin :-)

11 asiaa itsestäni:

1. Opin neulomaan 8-vuotiaana isoäitini opettamana.
2. En tykännyt peruskoulussa käsitöistä. Ekalla luokalla se oli vielä kivaa, sen jälkeen ei.
3. Olen 29-vuotias.
4. Minulla on siniset silmät.
5. Rakastan viikonloppuja.
6. Tykkään lukea klassikkoja.
7. Osaan soittaa pianoa.
8. Osaan aika monta lastenlaulua ja lasten lorua ulkoa.
9. Aurajuusto <3
10. Viihdyn enemmän kotona kuin reissussa.

Vastaukset 11 kysymykseen:

1.  Salainen haaveammattisi? Varmaankin se liittyisi jotenkin hevosiin ja hevostalouteen.
2. Miten keksit blogisi nimen? Alunperin olisin halunnut blogin nimeksi Sukkalaatikko, mutta se oli jo varattu. Sukkien maa oli ensimmäinen, joka tuli mieleen.
3. Paras elokuva ikinä? Enpä osaa sanoa. Hyviä on monia, enkä osaa sanoa niistä parasta.
4. Lempiväri? Vaaleanpunainen
5. Lempi vuodenaika? Kesä
6. Uskotko kohtaloon? Jos pitää vastata ehdoton kyllä tai ehdoton ei, niin valitsen kyllä.
7. Jos saisit yhden päivän olla joku toinen ihminen niin kuka olisit? Ehkäpä jompi kumpi lapsista. Olisi kiva kokea taas, millaista on olla pieni lapsi.
8. Uskotko horoskooppeihin? En
9. Lempi makeinen? Suklaa
10. Salainen paheesi? Eihän se ole enää salainen, jos sen kertoo kaikille :-D
11. Oletko aamu- vai iltaihminen? Aamuihminen.

Jos laittaisin haasteen eteenpäin, kysyisin haastetuilta seuraavaa:

1. Onnennumerosi?
2. Kenen julkkiksen kanssa et missään nimessä menisi naimisiin, ja miksi?
3. Minä viikonpäivänä synnyit?
4. Millaista musiikkia kuuntelet mieluiten?
5. Uggsit vai Kuomat?
6. Suosikkilastenohjelmasi lapsuudessasi?
7. Kummassa uit mieluummin, meressä vai järvessä?
8. Lempikukkasi?
9. Jos saisit matkustaa mihin vain, niin minne haluaisit mennä?
10. Kuinka monessa maassa olet käynyt?
11. Terveisesi sinut haastaneelle blogin pitäjälle :-)

Allekirjoittanut on kuitenkin hyvin tylsä ihminen, joka ei varta vasten jaksa etsiä 11 blogia, joilla olisi alle 200 lukijaa. Seuraan jo tarpeeksi montaa eri blogia, ja haastaminen vain haastamisen vuoksi ei mielestäni aja asiaa. Jotenkin ajattelen, että minun pitäisi aktiivisesti itsekin seurata haastamiani blogeja, varsinkin kun tässä kyseisessä haasteessa on niin paljon mietittävää, vastattavaa ja kysyttävää... Jos toiveen saisi esittää, niin olisi kivaa, jos Helin keittiön Heli ottaisi haasteen vastaan.

Pöllöilyä

Lasten ja miehen pipojen valmistuttua päätin, että pitää ommella jotain muutakin, kun kerran tuli ostettua uusi ompelukonekin. Selailin nettikaupoista kaavoja, ja päädyin ompelemaan lapsille yöpuvut.

Pöllöille pöllöjä? ;-D

Kaavat: Jalie pajamas

Kankaat: Pöllöneiti-kankaat ja pinkki resori Eurokankaasta

Kestovaippakaupan sivuilla puhutaan jumpsuitin kaavasta. Malliin kuuluu eteen taskut, joten periaatteessa kaavaa voi käyttää jumpsuitiinkin. Itse jätin taskut lisäämättä ja ompelin lapsille näistä yöpuvut. Tosin esikoinen on pitänyt omaa pukuaan nyt koko armaan päivän, taisi olla mieluinen hänelle :-)

Kaavat olivat selkeät, samoin ohjeet. Kuvalliset ohjeet olivat varsinkin hyvät, puvun olisi helposti saanut ommeltua pelkkien kuvien avulla. Kaavoihin oli lisätty kohdistusmerkkejä ompelemisen helpottamiseksi. Pääntien resorien kanssa meinasi mennä sormi suuhun, kun en alkuun tajunnut ollenkaan, miten se pitää ommella kiinni. Hetken pähkäiltyäni tajusin, eikä se ollutkaan ollenkaan hankalaa sen jälkeen.

Kangas oli kohdistamisen suhteen melko armollista, koska kuviot eivät mene kankaassa suorissa riveissä, vaan pöllöjä on limittäin. Hyvä niin, en nimittäin tullut kangasta ostaessani ajatelleeksi kuvioiden kohdistamista ollenkaan.

Näitä voikin jatkossa ommella joka kokoon, kyseissä kaavassa kun on kokoja aikuisiin asti.

Niin ja ei Sukkien maa ole ompelublogiksi muuttumassa. Vyyhdillinen Kamenaa on jo kerittynä, ja seuraavaksi pääsen huiviprojektin kimppuun :-)

Kaverille kans

Tässä on mun uusi kaverini. Vielä ei olla ystäviä, mutta ehkäpä ajan kanssa.

Kaveri on ihan perus ompelukone, edeltäjänsä serkku. Sopii oikein passelisti tällaiselle silloin tällöin ompelijalle. Yksi vika koneessa oli tullessaan, se ei nimittäin tuonut mukanaan vaatteita itselleen. Asialle piti ilmiselvästi tehdä jotain.

Lähestulkoon slimfit suojahuppu

Kaavat: oma malli

Kangas: Jokin verhokangas Eurokankaasta

Kyseinen kangas ei ole mitenkään silmiähivelevän kaunista, kankaan ulkonäkö kun oli valintakriteereissä viimeisellä sijalla. Tärkeämpää oli kankaan paksuus ja hinta.

Kuvasta ei näy hupun etupuoli ollenkaan. Ompelin hupusta alhaalta leveämmän ja ylhäältä kapeamman. Etuosan kappale tulee koneen päälle niin, että ompelin sen sivukappaleen pitkän sivun ja yläreunan kanssa yhteen. Taakse ompelin pussukan poljinta varten sekä aukon, että konetta saa kannettua kantokahvasta.

Onnistui ihan hyvin, vaikka etukappaletta leikatessa tulikin pieni mittavirhe. Oikeastaan tuo virhe oli onni onnettomuudessa, olisi nimittäin tullut oikealla mitalla liian leveä kaapu.. Nyt kelpaa ompelukoneen asustella vaatehuoneessa, kun villakoirat eivät pääse hyökkäämään kimppuun.

Osasin!

Niinhän siinä kävi, että edellistä postausta seuraavana päivänä allekirjoittanut osti itselleen uuden ompelukoneen :-) Samaa merkkiä kuin edellinen, mutta siinä oli tosiaan jousto-ommel ommelvalikoimassa. Samaisena päivänä kävin lasten kanssa Eurokankaassa ostoksilla, ja nyt on aika esitellä työn hedelmiä.

Pipot rakkaille

Malli: MakaMarr

Kankaat: trikoota Eurokankaasta

Langat: Cascade Yarns Heritage

Muuta: Sininen koriste virkattu Nasu-kukan ohjeen mukaan

Ensimmäisenä ompelin mustan trikoopipon miehelle. Mies toivoi joustavaa pipoa, joten kaupasta valikoitui mukaan joustavampaa trikoota. Nuo lasten punaisesta kankaasta ommellut pipot eivät jousta lähes ollenkaan, joten sitä oli kankaana mukavampi käsitellä. Ei tuo mustakaan ollut mahdoton, ei suinkaan.

Halusin lasten pipoihin jotkin koristeet. Ensin ajattelin virkata kumpaankin pipoon tuollaisen kukan. Ensimmäisen pipon valmistuttua jouduin kuitenkin toteamaan, että kukka olisi liian suuri koriste pienempään pipoon. Niinpä virkkasin ihan omalla mallilla pienemmän lapsen pipoon tuollaisen sydämen.

Lopputuloksiin olen tyytyväinen. Tuo isompi lapsen pipo olisi voinut olla vähän isompi, mutta kyllä sekin päähän mahtuu. Jos olisin ommellut esikoiselle uuden pipon, olisi kuopus jäänyt ilman. Ajattelin, että kangas olisi joustanut enemmän, siksi pipoon tuli pieni mittavirhe.

Seuraava ompeluprojekti taitaa olla suojahuppu ompelukoneelle, sellaista ei nimittäin tullut koneen mukana. Tarvitseehan kone vähän paremman suojan kuin muovipussi ;-)

Harjoituskappale

Nuken vaippojen jälkeen tuli fiilis, että en voi olla niin surkea ompelija, mitä vaipat antoivat ymmärtää. Oli siis pakko tarttua toimeen, ja tuloksena syntyi tällainen harjoituskappale:

Lisää lämmikettä nukelle

Malli: MakaMarrin blogista

Kangas: Flanelli Eurokankaasta

Kyllä vaan, taas tuota iänikuista nalleflanellia. Ostin sen aikoinaan Eurokankaan löytölaarista, ja sitä on vieläkin jäljellä. Koska tuo mahtaa loppua?

Kuvassa on pipo nro 3. Kyse ei ollut siitä, etten olisi osannut ommella, vaan siitä, että kaava oli kahdessa ensimmäisessä pipossa joko liian pieni, tai liian iso. Kolmannella kerralla kaava oli juuri passeli, eli 17 cm * 25 cm. Poisleikattujen kolmioiden koko oli 2,4 cm * 3 cm.

Joustamatonta kangasta oli helppo ommella, sain puolen sentin saumavarat onnistumaan oikein hyvin. Ohje oli helppo ja yksinkertainen, eli loistava malli minulle ;-)

Lupasin jo lapsille trikoopipot. Se taitaa ollakin kinkkisempi juttu, kun nykyisessä ompelukoneessani ei ole jousto-ommelta, eikä minulta löydy saumuria. Olenkin miettinyt, että pitäisikö ostaa uusi ompelukone, jossa on jousto-ommel? Mieskin jo sanoi, että hänkin voisi tarvita ohuen pipon, joten olisi hyvä, että saisi tuollaiset tilaustyötkin onnistumaan..

Huomenna sen sitten näkee, mihin kaikkiin hullutuksiin sitä tulee ryhdyttyä. Siitä sitten seuraavalla kerralla.