Kukkia siellä, kukkia täällä

Edellisestä blogipostauksesta on jo jonkin verran aikaa. Kesä meni käsityötaukoa pitäessä ja nyt syksyllä olen keskittynyt joululahjoihin. Niistä luonnollisesti enemmän jouluaaton jälkeen.

Pikkujoulukausi taitaa olla juuri nyt parhaimmillaan? Meillä ei sen kummemmin pikkujoulua vietetä, mutta yhdet juhlat meilläkin on edessä: esikoisemme esikoulu järjestää pikkujoulut esikoululaisten perheille, koska perheillä ei ole pääsymahdollisuutta koulun viralliseen joulujuhlaan. Toki juhlaan kuuluu pukeutua hieman juhlavammin, joten ompelin esikoisellemme uuden mekon.

Aiemmin lyhythihaisena, nyt pitkähihaisena

Kaava: Onion 20034

Kankaat: Hortensia-trikoo ja resori Majapuulta

Ostin Hortensia-kankaan jo keväällä (?) Kankaiden yöstä. Tavoitteena oli ommella tästä jotain itselleni, mutta en ole jaksanut etsiä sopivaa kaavaa, ja kangas jäi kaappiin odottamaan inspiraatiota. Seuraavaksi minun piti ommella tämä kyseinen mekko koulukuvausta varten, mutta silloin ei aikataulu antanut periksi, että olisin saanut mekon valmiiksi ajoissa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, ja nyt sain mekon valmiiksi parissa päivässä.

Näitä on ilmeisesti tullut tehtyä jo muutama, koska ompelu sujui kovin rutiininomaisesti. Toki purkuria piti käyttää kertaalleen, ei kai kaikessa voi onnistua ensimmäisellä kerralla? Lisäksi pääntien resori olisi voinut olla sentin tai kaksi pidempi, mutta ei puuttuva pituus kovin paljoa näy valmiissa mekossa.

Kangasta jäi vielä jäljelle sen verran, että siitä saisi keskimmäisen lapsemme mekkoon etu- ja takakappaleet. Kysymys kuuluukin, mikä kangas sopisi tämän kankaan kaveriksi? Mitä te ehdottaisitte?

Käy Muumilaaksoon!

Kesä on perinteistä matkailuaikaa. Mekin matkasimme, kävimme laivaristeilyllä. Toki olisi voinut matkustaa jonnekin kauemmas, mutta käytimme rahat matkan sijaan kodin sisustamiseen.

Aloitimme tämän sisustusprojektin jo pääsiäisenä olohuoneen seinän tapetoinnilla. Loman alussa tapetoitiin jäljelle jääneet seinät. Ja toki uudet tapetit tarvitsivat uuden seinäkellon, kattovalaisimet, sohvan ja matot. Melko täydellistä. Tietenkään vanhat koristetyynyjen päälliset eivät enää sopineet olohuoneemme lookiin, koska valko-sini-kelta-punaiset tyynyt eivät yksinkertaisesti istu valkoiseen ja harmaaseen värimaailmaan.

Meillä on keittiössä ikkunassa Muumi-lasitaulu ja seinällä Muumi-aiheinen kehystetty juliste. Mikäpä olisi siis parempi valinta olohuoneen koristetyynyn päällisten kankaaksi kuin Muumi-kangas?

Muumipeikosta kuoriutui arkajalka?

Kaava: blogimaailman kätköistä

Kangas: paksumpi Muumipeikko-sarjakuvapuuvilla Finlaysonilta

Finlaysonilla oli sopivasti alennusmyynti meneillään, kun aloin etsiä mieluisaa kangasta. Kävin myymälässä alen viimeisenä päivänä ja kaikista aletuotteista sai vielä kymmenen prosenttia lisäalennusta jo alennetuista hinnoista. Kangas ei maksanut kuin reilut 11 euroa metriltä ja ostin sitä 1,9 metriä, jotta sain mahdollisuuden mallata kaavaa kankaalle.

Muumipappa-sarjakuvakankaassa olisi ollut mieluisammat kuvat, mutta se oli laadultaan ohuempaa, eikä olisi soveltunut käyttötarkoitukseensa niin hyvin.

Ompelin ylimmän kuvan tyynyn ensimmäisenä. Olin laskenut tarkkaan, mihin kohtaan sarjakuvan ruutu pitäisi sijoittaa, että kuva tulee keskelle tyynyä. Kaavaa sijoitellessani kävi kuitenkin moka ja kuva päätyi tyynyn alareunaan. Niinpä sijoitin keskimmäisen kuvan tyynyssä ruudun tyynyn yläreunaan, jotta yksi tyynyistä ei olisi erilainen kuin muut.

Ompelin tyynyihin vetoketjut ja sijoitin ne takapuolelle n. 15 cm korkeuteen yläreunasta. Päällisten koko on 45 cm * 45 cm, eli juuri sopiva 50 cm* 50 cm -kokoisille tyynyille.

Nämä ovat olleet varsinkin lapsille mieluisat, he haluavat usein nojailla Muumi-tyynyihin sohvalla istuessaan. Ja kyllä nämä meille vanhemmillekin ovat oikein mieluisat :-)

Hellekesä?

Eipä ollut kummoinen hellekesä, jos saan sanoa. Muutama lämpimämpi päivä, ja siinäpä se oikeastaan oli. Ehdin kuitenkin ommella kuopukselle parit shortsit. Niiden päivittäminen blogiin vain jäi, kun odotin inspiraatiota ommella vielä kolmannetkin housut. Sitä ei tullut, mutta hyvin näillä kaksillakin pärjäsi,

Cargot vai bermudat?

Kaava: Minikrea 20302

Kankaat: Turkoosi jc Käpyseltä, tummanruskea jc Eurokankaasta

Näiden väriset housut on nähty täällä blogissa jo aiemmin. Ompeluksista jää aina jäljelle jämätilkkuja, ja sellaisista sai kätevästi ommeltua pojalle shortsit. Kolmantena vaihtoehtona olisi ollut murrettu minttu, mutta se jäi vielä odottamaan inspiraatiota.

Kuopuksella oli kesän alussa yhdet kaupasta ostetut shortsit. Mittasin niiden lahkeesta sisäsivun pituudeksi 6 senttiä. Se oli mielestäni hieman vähän, joten leikkasin näihin vähän pidemmät lahkeet. Huolittelujen jälkeen lahkeen sisäsivun pituudeksi jäi muistaakseni 11 senttiä. Näistä tuli siis vähän pitkälahkeisemmat housut, koska polvet peittyvät. Toisaalta istuessa pidempi lahje toimii paremmin, eli olen oikein tyytyväinen näihin pöksyihin.

Koska kankaita oli jäljellä vain pienet tilkut, eikä kankaissa ollut tarpeeksi korkeutta, piti ommella takakappaleeseen tuollainen kaareva linja, jollaisen olen ommellut muutamiin muihinkin housuihin. Mielestäni se on kivannäköinen yksityiskohta, kun housut ovat muuten ihan peruspöksyt ilman ihmeempiä yksityiskohtia.

Allekirjoittanutta on vaivannut viime aikoina inspiraation ja motivaation puute. En ole koskenut ompelukoneisiin oikeastaan koko kesänä. Esikoisen eskari alkaa ensi viikolla, ja hän tarvitsisi ainakin uusia leggingsejä. Ja toki kaikki kolme tarvitsisivat uusia pitkähihaisia, collareita, uudet pipot ehkäpä. Ihmettelen vain, miten kaikki jää aina "viime tinkaan", vaikka kuinka etukäteen ajattelee aloittavansa tulevan kauden vaatteiden ompelun hyvissä ajoin. Miten teillä muilla on, ompeletteko vaatteita hyvissä ajoin etukäteen?

Kolmas kerta toden sanoo

Yksi parhaista asioista oikeastaan missä tahansa tekemisessä on oivaltaminen. Ensin pähkäilee ja miettii, ja kun lopulta oivaltaa vastaukset kysymyksiin miten ja miksi, voi sanoa oppineensa jotain uutta. Ja uuden oppiminen on aina hienoa, eikö vain?

Edellisten kahden mekon kanssa kävin läpi pientä opettelua. Ensimmäinen versio ei onnistunut kuten sen olisi pitänyt. Toinen mekko onnistui, kuten pitikin, mutta en vielä tiennyt onnistumisen avainta. Ommellessani kolmatta mekkoa koin ahaa-elämyksen, jonka myötä voin nyt sanoa, että tiedän oikeasti, miten tämä vaate kuuluu ommella. Kyse ei ole mitenkään isosta asiasta, hyvin pienestä jutusta itse asiassa, mutta oppimista kuitenkin. Näihin mekkoihin olen todella tyytyväinen.

Pinkkejä bambeja

Kaava: Onion 20034

Kankaat: Bambit Sampsukasta, resori Eurokankaasta

Kuumailmapallomekon valmistuttua esikoinen ilmoitti, että hänellä on liian vähän kesämekkoja. Selailimme verkkokauppojen kangastarjontaa ja päädyimme tilaamaan hänelle Sampsukasta tätä Znokin bambitrikoota. 

Kuvion asettelu oli jokseenkin haastavaa. Yritin ensin itse pari kertaa, mutta koska en saanut kuviota kohdistumaan haluamallani tavalla, kävin Sampsukan sivuilta vakoilemassa, miten he olivat vaatteissaan asetelleet kankaan kuvion ja matkin sitä. Rypytyksestä johtuen kaarrokkeen bambit ovat eri kohdassa kuin helman ylimmät bambit, mutta se ei mielestäni haittaa ollenkaan: mekko on mielestäni parempi näin,

Resorin osalta olin jo luovuttanut, että löytäisin sopivaa väriä. Olin jo valinnut Eurokankaasta toisen väristä resoria, kun sattumalta bongasin tuon vaaleanpunaisen resorin eräällä leikkuupöydällä. En ensin edes ajatellut kävellä kyseisen leikkuupöydän ääreen, vaan jäin odottelemaan myyjää toisaalle. Kerrankin oli onni matkassa, ja tyttö sai mekkoonsa parhaan mahdollisen värisen resorin.

Ollaanko me viidakossa?

Kaava: Onion 20034

Kankaat: Eläinkangas Sampsukasta, resori Eurokankaasta

Koska esikoinen sai mekon, vaati nuorempi neitimmekin sellaisen. Hän ihastui tähän eläinkankaaseen ja halusi resoriksi vihreää resoria, jota ajattelin alunperin bambimekkoon. Itse ehdotin kirsikan väristä resoria, mutta tyttö oli ehdoton. Ja hyvin tuokin sopii tuohon, joskin kirsikan värisellä resorilla lopputulos olisi ollut karvan verran tyttömäisempi?

Mekon saajan kanssa keskustelimme päivänä jos toisenakin hihojen kuminauhojen pituudesta. Allekirjoittanut olisi laittanut vähän pidemmät kuminauhat, mekon saaja taas hieman lyhyemmät. Taisimme kuitenkin päästä aika hyvään kompromissiin (ja äiti pääsi korjaamaan edellistä mekkoa, koska sitä ei kuulemma voinut pitää liian löysien hihansuiden takia). Mistä lienevät lapsukaiset perineet tuollaisen pikkutarkkuuden ;-D 

Seuraavaksi voisi pitää pienen tauon mekko-ompeluista. Nuorin taitaa tarvita ainakin shortsit ja esikoinen toivoi uusia leggingsejä. Tosin eipä niin heppoisilla vaatteilla tunnu tänä kesänä pärjäävän. Välikausihaalari ja trikoopipo tuntuisi aina välillä olevan paljon soveltuvampi asukokonaisuus näin heinäkuulle...

Vihdoin jotain valmista!

Kuopuksen t-paitapläjäyksen jälkeen iski ompelujumi. Ei vain kiinnostanut, joten annoin koneiden levätä ja keskityin kaikkeen muuhun. Muutaman viikon lepuuttelun jälkeen yritin ommella itselleni paitoja. Kävin ostamassa paikallisesta kangaskaupasta kankaat kolmeen paitaan. Kahden (epäonnistuneen) kokeilun jälkeen luovutin. Tai ainakin siirsin projektin "äidillekin vaatteita" johonkin toiseen ajankohtaan, jolloin jaksan taas pähkäillä, miksi kaava ei toimi haluamallani tavalla.

Tuli taas tauko, tosin lyhyempi kuin ensimmäisellä kerralla. Lämpimät säät saivat kuitenkin allekirjoittaneen toteamaan pienen vaatetusongelman perheessämme: esikoiselle ei ole lyhythihaisia mekkoja ollenkaan. Kaivoin esille jo aiemmin keväällä ostetun kankaan ja aloin töihin.

Taas kelpaa mennä

Kaavat: Onion 20034

Kankaat: Myllymuksut

Tilasin tämän kuumailmapallokankaan samalla kertaa, kun etsin kuopuksellemme t-paitakankaita. Kaava taas on lojunut kaapissa jo pidempään: ostin sen aikoinaan, kun halusin ommella tytölle mekkoja, mutta päädyin kaavan olevan liian haastava ihan aloittelijalle, joten se jäi käyttämättömänä odottamaan parempia aikoja.

Ehdotin tytölle, että olisin ommellut hänelle lyhythihaisen mekon Minikrean kaavalla, mutta esikoinen oli ehdoton, että hänen täytyy saada mekko, jossa on rypytyksiä. Eipä siinä kannattanut laittaa vastaan, vaan piirtää kaavat ja ryhtyä töihin.

Etukappaleen rypytyksessä kävi pieni virhe,joka mielestäni vaikuttaa mekon istuvuuteen. Samalla se sai pääntien lörpöttämään, enkä saanut pääntietä huoliteltua resorilla nätisti. Niinpä saumuroin pääntielle 5-millistä kuminauhaa ja sain sen asettumaan nätisti. Tosin pääntien kääntäminen aiheutti pääntielle ryppyjä, mutta 5-vuotiaamme mielestä ne sopivat mekkoon oikein hyvin. Toki olisin voinut purkaa koko mekon alkutekijöihin ja aloittaa alusta, mutta välillä on parempi katsoa pieniä virheitä läpi sormien ja antaa olla, eikö vain? Sitä paitsi ulkopuoliset eivät ole sanoneet virheistä mitään, joten ehkä itse katson taas vaatetta hieman liian kriittisin silmin.

Keskimmäisemme on hyvin tarkka tyttö: jos isosisko saa jotain, täytyy hänenkin saada samanlainen. Muuten mukavaa, mutta kun keskimmäiselle on jo aika paljon mekkoja, eikä hän tarvitsisi niitä enempää. Perhesovun säilymisen nimissä lupasin hänellekin mekon, tietenkin samalla kaavalla ommeltuna kuin isosiskollekin.

Tässä yhdistyi kaksi lemppariasiaa

Keskimmäisemme tykkää vihreästä väristä ja ketuista. Tässä on kummatkin, nappivalinta kankaaksi siis! Kankaan tilasin edellisen mekon tapaan Myllymuksuilta.

Tein etukappaleen rypytyksen eri tavalla, jolloin mekko istuu paremmin päälle eikä pääntie jäänyt lörpöttämään. Tämä onnistui mielestäni paremmin kuin esikoisen mekko. Olen myös tyytyväinen etukappaleen kaarrokkeeseen, jossa kuvio osuu hienosti yksiin mekon helman kuvion kanssa. Ja hihoissakin kuviot osuvat ainakin melkein kohdilleen etukappaleen kuvioiden kanssa. 

Esikoinen tilasi jo toisen samalla kaavalla ommellun mekon. Siinä pitää kuulemma olla kukkia. Olen selaillut nettikauppoja kukkakankaat mielessäni, ja yksi mielestäni sopiva vaihtoehto on tullut jo vastaan. Tosin kangasta voisi vaihtelun vuoksi etsiä jostain ihan kivijalkakaupastakin, sellaisissa kun ei ole tullut käytyä vähään aikaan. Kummasta tykkäätte ostaa kankaita mieluummin, nettiputiikeista vai kivijalkakaupoista, joissa pääsee hypistelemään kankaita ennen ostamista?

Ompelujumi

Ompelujumi. Siinä vasta sana. Vai pitäisikö sanoa ennemmin tila? 

Tila, jonka vallitessa ei saa mitään aikaiseksi, vaikka kuinka tietäisi, että lapsille ei ole tarpeeksi kesävaatteita ja omakin vaatekaappi kaipaisi uutta sisältöä. Ompelujumi hyökkää yllättäen nurkan takaa, eikä sille oikein voi mitään.

Mitään ja mitään, se taitaa olla hieman väärin sanottu. Sen kun alkaa ommella, kyllä inspiraatio ja motivaatio jostain löytyvät. Tarvitaan vain onnistumisia ja minä osaan -tunnetta, sillä itselleni iskee jumitus päälle silloin, kun en tunne osaavani. Vaikka pyrinkin tekemään ihan perusvaatteita ilman suuria hienouksia, tuntuu välillä, että en todellakaan osaa.

Mies kutsuu minua välillä liian kriittiseksi. Mitä sitten, jos paita on pari senttiä liian lyhyt tai pussittaa selästä? Niinhän ne kuule kaupankin paidat ovat yhtä epäistuvia. Niin. Pikkutarkkuutta tai ei, mielestäni yksi ompeluharrastuksen ydinjutuista on tehdä hyvin istuvia vaatteita, on vartalon malli mikä tahansa. 

Luulin jo onnistuneeni edellisen paitayritelmän kohdalla, mutta ei sentään. Olisi liian helppoa onnistua kolmannella yrittämällä. Onneksi apua löytyy somen ompeluryhmästä ja muista blogeista. Kai tästä vielä noustaan, ennen kuin kroppaepätoivo ottaa vallan ja alan pukeutua vaatteiden sijaan juuttikangassäkkeihin? Vaikka ei sen puoleen: en muista, koska olisin kiinnittänyt yhtä paljon huomiota vartaloni malliin kuin näinä viime kuukausina, kun olen yrittänyt saada aikaiseksi jotain, mitä voisin pitää päälläni julkisilla paikoilla.

Mutta mikä tässä on ehkä ärsyttävintä? Tietenkin se, etten osaa aloittaa mitään muuta ompelutyötä ennen kuin olen saanut viilattua edes yhden vaatekaavan itselleni sopivaksi. Jospa jo joulukuussa saisin postattua tänne jotain valmiiksi asti saatettua? Siihen asti on parempi nauttia kesästä, 30 vuotta vanhasta animesta, kirjoista ja kaikesta muusta, jota olen keksinyt ompelun tilalle.

Hauskaa kesän jatkoa ja käsitöiden iloa teille kaikille!

Sarjatuotantoa

Edellisestä postauksesta on jo aikaa. Ompelukone ja saumuri ovat siitä huolimatta olleet ahkerassa käytössä, koska olen tulevaa kesää silmällä pitäen harjoittanut sarjatuotantoa. Tässä lopputulokset, olkaa hyvät.

Ompelin kuopuksellemme t-paitoja tutulla Minikrean luottokaavalla. Tämän pandakankaan ostin Eurokankaasta. Tätä oli myös oranssina, mutta jotenkin vihreä sopii mielestäni paremmin pojallemme kuin oranssi. Pääntien lisäksi kanttasin hihansuut, koska se oli helpoin tapa mielestäni. Tämä paita valmistui itse asiassa jo ennen tyttöjen kesähameita, mutta halusin säästää kaikki paidat samaan postaukseen.

Pandakankaan lisäksi Eurokankaasta tarttui mukaan Poppyn Tropical Bird -kangasta. Itselleni tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä! Tarkoituksenani oli ostaa puolen metrin pätkä, mutta se muuttui 65 sentiksi, kun pakalla oli sen verran kangasta jäljellä.

Ennen kankaan leikkaamista paidoiksi se tuntui jokseenkin levottomalta. Kun sovitin kaavoja kankaalle, huomasin, että muutamat linnut nousivat esiin muiden seasta. Vasemmanupuoleisessa paidassa on pääosassa tuo iso tukaani (?) ja oikeanpuoleisessa paidassa pääosan sai sininen papukaija. Samat linnut ovat myös takakappaleissa.

Jonkun verran näihin tuli katkottuja päitä, mutta niiden välttäminen olisi ollut mahdottomuus: lintuja on niin paljon ja niin tiheässä. Hihoihin katsoin, että niissä on kokonaisia lintuja. Onnistuin siinä aika hyvin, kummassakin näkyy useampikin linnun pää.

Tämä kangas on muuten yllättävä: siitä joko pitää tai ei pidä. Olen saanut näistä sekä kehuja, mutta myös kommentteja, että kangas on kovin levotonta. Itse tykkään näistä, ne ovat mukavan värikkäät, ja yhdestä kankaasta sai kaksi ihan erinäköistä paitaa. 

Koska kolme t-paitaa on kovin vähän pienelle pojalle, tilasin lisää kankaita. Oli melko hankalaa löytää nettikauppaa, jossa olisi ollut useampaa mieluista kangasta. Useassa oli yhtä tai kahta, mutta en halunnut maksaa useampaan paikkaan postimaksuja. Lisäksi monessa nettikaupassa on paljon eläinaiheisia kankaita, mutta olisi ollut tylsää, jos kaikki kesäpaidat olisivat olleet eläinaiheisia. Lopulta päädyin Myllymuksujen nettikauppaan, ja sieltä valikoitui ostoskoriin kankaat toisiin kolmeen t-paitaan.

Tähän kuumailmapallopaitaan onnistuin käyttämään kankaan koko leveydeltä. Leikkasin etukappaleen kolmeen kertaan, koska en ollut tyytyväinen kahteen ensimmäiseen versioon. Ensimmäisessä ja toisessa kuvio kohdistui hassusti, mutta onneksi kolmanteen versioon oli sen verran kangasta jäljellä, että sain aikaseksi mieluisan lopputuloksen. Hihoissa oli sen verran korkeutta, että sain kumpaankin hihaan kokonaisen kuumailmapallon.

Tätä paitaa tuli myös purettua melko moneen kertaan, koska en vain voinut pysähtyä ja miettiä kunnolla, ovatko leikkaamani kappeet hyvät vai eivät. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen, tämä tulee hyvänä kakkosena  heti lintupaitojen jälkeen.

Tähän pallopaitaan ei osunut täysin saman väriset resorit kuin mitä kangas on, mutta hyvin tuo vähän tummempikin resori sopii. Pallokuvio kohdistui hienosti etu- ja takakappaleistaan toisessa sivusaumassa, mutta toisessa ei. Niin käy melko usein: oikeassa reunassa kuvio kohdistuu, vasemmassa ei. Kai sen saisi kohdistettua vasempaan sivusaumaankin, mutta silloin kangas pitäisi leikata ei langansuuntaisesti, ja se taas vaikuttaisi kuvioon pystysuunnassa. Mieluummin siis hieman vino kuvio helmassa kuin hieman vino kuvio pystysuunnassa,

Kuumailmapallopaitaan verrattuna tajusin tämän paidan kohdalla pysähtyä hetkeksi ennen kankaiden leikkaamista, joten kuvion kohdistus keskieteen ja keskitaakse onnistui ensimmäisellä kerralla.

Mutta mikä oli paitojen saajan suosikki? Ehkä ei mikään jo esitellyistä. Ainakaan niitä ei kaivettu keskeneräisten paitojen pinosta ja yritetty saada itse päälle. Autofanin suosikki oli tietysti autopaita!

Tästä poika tykkäsi paljon! Kangasta piti saada ihmetellä ja paita olisi pitänyt saada päälle keskeneräisenä. Saatuaan paidan päälle hän istui pitkän aikaa lattialla osoitellen autoja ja hokien 1,5-vuotiaan innolla "Auto, auto!".

Paidassa kuvio menee harmillisesti melko vinoon langansuunnasta: autot näyttävät ajavan hieman ylämäkeen. Tietysti kankaan olisi voinut leikata vaakasuunnassa kuvion mukaan, mutta valitsin mieluummin suoran kuvion pystysuunnassa. Eipä ainakaan tule myöhemmin ongelmia kiertyvän kankaan kanssa. Resoreiksi valitsin oranssin paidan oranssien autojen mukaan. Muut värit olisivat ehkä olleet hieman liian huomiota herättäviä.

Nyt on kesäpaitoja, mutta ei housuja. Siinä siis seuraava sarjatuotantohaaste. Täytyisi vain päättää, ompelenko niitä trikoosta vai joustocollegesta. Kumpaa te käyttäisitte?