Joulupukin apulaisena, osa 2

Pari vuotta sitten kirjoitin tänne, että haluaisin aloittaa uuden perinteen, nimittäin villasukat lapsille joululahjaksi. Viime vuonna tuo perinne meni heti mönkään, mutta tänä vuonna aikaa oli enemmän ja sain neulottua jokaiselle lapsellemme uudet sukat.

Violettia esikoiselle

Malli: Emilyn sukat kirjasta Neulo kaksi sukkaa kerrallaan 2

Lanka: Gjestal Janne

Puikot: 3,5 mm 120 cm pyöröpuikot

Tämä sukkamalli on nähty blogissani aiemminkin. Silloin neuloin ne Dropsin Fabelista. Koska sukat eivät silloin näyttäneet samalta kuin kirjassa, halusin neuloa nämä uudelleen ja kokeilla, teinkö jonkin virheen edellisissä sukissa. No, eivät nämä mielestäni vieläkään näytä samoilta, mutta on tuo kuvio silti nätti! Tosin se on melko joustamaton, joten muutama ylimääräinen silmukka kerrosta kohden on paikallaan. Neuloin sukat 42 silmukalla ja lapsemme ilmoitti, että ne ovat liian tiukat. Ilmeisesti varret puristavat (jos puristavat. En nähnyt lapsen kokeilevan sukkia, joten en tiedä, mikä niissä mättää). Omaan jalkaani kokeillessa ne menivät ainakin jalkaterän osalta omaan jalkaani. No, ehkäpä nämäkin vielä pääsevät käyttöön, tai toivottavasti lapsi suostuu edes kertomaan, mikä näissä mättää. Kovasti hän jo toivoi minulta sukkia, kun joulumuori neuloi huonot. Ei joulumuorikaan voi joka kerta onnistua?

Punaista keskimmäiselle

Malli: Perussukat neljän silmukan valepalmikolla

Lanka: Gjestal Janne

Puikot: 3,5 mm 120 cm pyöröpuikot

Keskimmäisen lapsukaisemme sukat tuottivat eniten pähkäilyä ja päänvaivaa. Halusin niihin ehdottomasti jotain muutakin kuin sileää neuletta, mutta toisaalta vähäinen silmukkamäärä tuotti päänvaivaa. Monet neljällä silmukalla jaolliset kuviot olivatkin oikeasti kahdeksalla jaollisia, että ne olisivat jakautuneet kauniisti pääliosan ja kantalapun kesken. 40 silmukkaa kuulosti kuitenkin vähän paljolta 3-vuotiaan sukkiin, joten jouduin googlettelemaan aika pitkään ennen kuin keksin ratkaisun.

Neuloin näihin neljän silmukan valepalmikkoa, ja jaoin silmukat niin, että kantalappuun tuli 17 silmukkaa. Niin sain jalan pääliosan ja pohjan väliin kumpaankin reunaan nurjan silmukan.

En ole koskaan ollut valepalmikon suurin fani, vaikka sitä on monessa paikassa kovinkin ylistetty. Sukat kuitenkin valmistuivat suhteellisen nopeasti, ja olivat juuri sopivan kokoiset pienelle neidillemme. Hieman jännitti, menevätkö nämä lapselle jalkaan, vai ovatko ne liian tiukat. Tuomio oli, että ne ovat hyvät. Onneksi, muuten joulumuorille olisi sattunut kaksi hutia.

Kuopukselle sinistä

Malli: Perussukat, 36 s

Lanka: Sininen lanka Novita 7 veljestä, punainen Gjestal Jannea

Puikot: 3,5 mm 120 cm pyöröpuikot

Niinpä niin, ei taaskaan täysin perussukkaa. Kuopuksellamme on melko rintava jalan malli, joten neuloin hänen sukkansa samalla silmukkamäärällä kuin keskimmäisellemme. 

Näihin sukkiin jaoin silmukat samalla tavalla kuin edellisiin, eli 17 silmukkaa kantalappuun ja loput pääliosaan. Silmukoita jäljittelemällä kirjoin kantalappuihin punaiset sydämet, joiden ruutupiirroksen suunnittelin itse. Kantalappuun piti tietenkin saada pariton määrä silmukoita, että sain sydämet keskelle kantalappuja.

Nämä eivät ihan tainneet päästä kivoimpien joululahjojen top 3 (tai edes top 5) -listalle, mutta ehkäpä nämä on mukava vetää jalkaan, jos ja kun ulkona lämpötila putoaa nollan alapuolelle. Tänään oli jo viileämpää kuin aattona, mutta mahtaako talvi vieläkään tulla tänne eteläiseen Suomeen?