sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Söpöstelyä

Mitä saadaan aikaiseksi, kun yhdistetään tavallista vähemmän silmukoita, tavallista ohuemmat puikot, raitalankaa ja pitsiä? Tietenkin suloiset pitsisukat!

Lähestulkoon neon-väriset?
Malli: Hedera kirjasta Sukkia rakkaudella
Lanka: Zitron Trekking XXL
Puikot: 2,25 mm 100 cm pyöröpuikot

Täytyy myöntää, että sukkia aloittaessani hieman jännitti, miten mahtaa neulojan käydä. Olen tottunut neulomaan ohuista langoista sukkia 2,5 mm puikoilla ja  64 silmukalla. Tässä mallissa silmukoita luotiin vain 60 ja käytössä oli ohuemmat puikot. Hyvin kävi, neule venyi sen verran paljon, että seuraavan koon mukaan neulottuna sukista olisi tullut liian suuret.

Tykkään sukkien väristä tosi paljon! Tämä oli kerä, joka hyppäsi silmille Lankamaailman hyllyssä. Luulin, että siinä olisi ollut enemmän pinkkiä, mutta lanka olikin yllättävän oranssivoittoinen. Koska sukissa oli vähän silmukoita kerroksella, tuli raidoistakin suhteellisen paksuja. Olisikin mielenkiintoista neuloa samasta langasta toiset sukat esim. 64 silmukalla, johon olen tottunut, ja katsoa, millaisia raitoja sukkiin sitten muodostuisi.

Ihan ohjeen mukaan en neulonut näitä. Varren pituudesta nipistin sentin verran ja kantalapun neuloin ohjeistettua pidemmäksi. 5,5 sentin kantalappu kuulosti omaan korvaani tosi matalalta, vaikka itselläni ei olekaan erityisen rintava jalka. 6 sentin kantalapulla sukat menevät jalkaan, mutta tuskin ne olisivat pilalle menneet, vaikka kantalappuun olisi neulonut vielä pari kerrosta lisää. Kiilakavennusten ja jalkapöydän silmukoiden väliin jätin yhden oikean silmukan, koska en saanut neulottua kavennuksia muuten siististi.

Kantalapun reunan silmukoiden poimimiseen käytin uutta tekniikkaa, nimittäin nosta ja neulo -menetelmää. Siistiä jälkeä tuli, joskin jalkapöydän ja pohjan silmukoiden väliin jäi pienet reiät. 

Mallikerraltaan Hederat olivat aika tylsät neulottavat. Mallikerta on vain neljä kerrosta korkea, joten sitä sai tahkota ihan riittämiin. jalkaterää neuloessa tuli välillä fiilis, että eivätkö nämä ole koskaan sopivan pituiset. Raitalangan värien vaihtuminen toi sentään pientä mukavaa seurattavaa, yksivärisestä langasta neulottuna nämä olisivat olleet aika tylsät...

Päättelin sukat taas silmukoimalla. Olen vihdoinkin oppinut silmukoimaan sukatkin siististi, ja se on nykyään ehdottomasti suosikkini päättelytavoista.

Mahdankohan raaskia käyttää näitä ollenkaan, tuli näistä sen verran ihanat!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Yllättävän kivat

Aloin neuloa kärjestä alkaen Gjestalin Janne-langasta sukkia. Ihan vain siksi, kun löysin netistä kantapään ohjeen kärjestä aloitettaviin sukkiin ja halusin kokeilla sitä.

Ensin mietin, minkä jujun keksisin sukkiin, ettei tarvitsisi neuloa pelkkää sileää neuletta. Kokeilin muutamaa mallia, mutta mikään ei iskenyt. Purettuani sukan alun suunnilleen viidennen kerran luovutin ja jatkoin sileällä neuleella: varteen voisi keksiä jotain piristystä.

Pääsin kantapään kohtaan, ja aloin tavata ohjetta. Ensimmäisen version jalkaterästä tuli ihan liian lyhyt. Purin kantapään pois ja neuloin lisää pituutta. Toisessa versiossa jalkaterä oli vieläkin hitusen lyhyt. Lisäksi huomasin, että jalkapohjan ja jalkapöydän silmukoiden väliin jäi rumat reiät. En enää jaksanut yrittää kolmatta kertaa, vaan päätin suosiolla neuloa sukat varresta kärkeen.

Jälleen kerran jouduin pähkäilemään, millaiset sukat neuloisin, mitä kivaa niihin keksisin? Eräässä Facebookin neulontaryhmässä näin kuvan sukista, joissa oli neulottu resorin tilalle valepalmikkoa ja yhtä palmikoista oli jatkettu jalan ulkosyrjää pitkin. Varastin idean osittain näihin sukkiini.

Hyvän kuvan saaminen on vaikeaa, kun itse pitää toimia sekä mallina että kuvaajana ;-)
Malli: Perussukat 48 s 
Lanka: Gjestal Janne
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Neuloin alkuun tavallista resoria, ja aloitin sen jälkeen palmikkokuvion. Kantapää on tavallinen hollantilainen kantapää. Edellisissä sukissani neuloin kantapäähän 24 kerrosta. Näihin neuloin vain 20 kerrosta, kun halusin kokeilla, miten se vaikuttaa kantapään istuvuuteen. Ensimmäiset olivat ehkä hitusen lörpöt, nämä taas hitusen tiukat. Ehkä 22 kerrosta olisi siis sopivin kerrosmäärä? 

Neulominen oli jotenkin tahmeaa ja jähmeää, ja sen kyllä huomaa näihin sukkiin kulutetusta ajasta. Ehkä alun "ongelmat" veivät motivaation, tiedä häntä. Näitäkin piti valmistumisen jälkeen vielä purkaa, koska jalkaterä jäi hitusen lyhyeksi. Mutta hei! Nyt ne ovat valmiit, ihanan väriset ja lämpimät. Tykkään! Kannatti sinnikkäästi tehdä, vaikka mielessä ovatkin jo kutkuttaneet seuraavat työt ja mallit.

Seuraavaksi puikoille pääsee ohuempaa lankaa ja kenties tuttua ja turvallista Cookie A:ta. Taidan siirtyä sukkakirjojeni pariin selailemaan, mikä malli kiinnostaa eniten. Illan jatkoja, ja mukavaa kevään odotusta!

Muoks: Unohdin mainita, että sukissa palmikot ovat peilikuvina. Oikean jalan sukassa on vasemmalle kaartuva palmikko ja päinvastoin. Ja päättelyn tein silmukoimalla, sillä tavalla päättelystä tulee kaikista siistein.