perjantai 15. toukokuuta 2015

Taikurin apulaisia tulevalle taaperolle

Olen ostanut kangasvarastoon muutamaa kangasta vauvaa varten. Minulla ei ole bodyjen kaavoja, eikä niitä enää kannata ostaakaan, joten olen odottanut, että pääsisin ompelemaan kankaista paitoja. Tällä viikolla aloitin ensimmäisen niistä ja tänään sain sen valmiiksi.

Abrakadabra!
Kaavat: Minikrea 50220
Kankaat: Majapuu

Kyllä vaan, edelleen samalla vanhalla luottokaavalla ommeltua peruspertsaa. Koska tunnen itseni vieläkin melko aloittelijaksi ompelun saralla, en ole uskaltanut lähteä ompelemaan kauhean vaativia juttuja. Koittakaa jaksaa, kyllä minä tästä vielä rohkaistun!

Ompelin tämän paidan 1-vuotiaan koossa (80/86 cm). Koska pienillä taaperoilla on vielä hieman iso pää muuhun vartaloon verrattuna, halusin lisätä paitaan nepit olalle. Kaava-arkilla oli valmis kaava olan neppilistaan, ja piirsinkin sen alkuun. Tein kuitenkin virheen saumanvarojen kanssa, joten piirsin kaavan uudelleen ilman neppilistan lisäyksiä. Laskin itse olalle lisäpituutta 3,5 cm. Niistä 1,5 cm kohdistui näkyviin jäävälle osalle ja 2 cm taitteelle. Käänsin taitteet nurjalle puolelle, asettelin etu- ja takakappaleen päällekkäin 1,5 cm matkalta, neulasin hihan kiinni omalle paikalleen ja saumuroin sauman kiinni. Hieman saattoi jännittää, miten käy, mutta se onnistui ensi yrittämällä. 

Neppien kiinnittäminen oli jälleen kerran oma operaationsa. Aika hyvin sain vastakappaleet kohdikkain. Neppien kiinnittäminen ei ole suosikkihommaani. Siihen olisi kiva saada vinkki viitosia, että homma helpottuisi. 

Ensin ajattelin, että olisin ommellut kaikki kolme paitaa valmiiksi ja esitellyt ne täällä kaikki yhdellä kertaa. Pääntie jäi kuitenkin mietittymään, että pitääkö resorin pituutta vielä säätää vai ei. Siksi ajattelin tämän kappaleen valmistuttua ommella kaksi muuta pääntien resoria vaille valmiiksi ja kunhan vauva kasvaa ja saan varmuuden pääntien toimivuudesta, ompelen loput kaksi valmiiksi. Kuvassa neppiolan puolella etukappaleen resori on tuolla tavalla pystyssä. Päälle puettuna se asettuu kuitenkin nätisti takakappaleen päälle, koska olkapään muoto on luonnollisesti paljon pyöreämpi kuin vaatepuu.

Tietäisittepä muuten, miten suuri peitetikkikonehinku iski tänään! Ompelukone sotki kaksoisneulalla ommellessa langat sykkyrälle. Jouduin purkamaan ja purku-urakan aikana mietiskelin, kuinka siistiä jälkeä ja hienoa viimeistelyä peitetikkikoneella saisikaan aikaan. Harmi vain, että niiden hinnat ovat monta sataa euroa. Kauhistuttaa, että mitä jos innostus lopahtaakin heti koneen hankittuani? Sitä on tosin pöhköä miettiä. Eiköhän kunnon koneella ompelisi entistä enemmän? Onko teillä kokemusta peitetikkikoneesta? Oliko se hintansa arvoinen hankinta?

PS. Blogini on saanut uuden lukijan, tervetuloa seuraamaan käsityöharrastustani!

4 kommenttia:

  1. upea paita! osaisinpa ommella. tekis mieli opetella mut eka tartteis löytää halpa ompelukone. ei viitsi kallista jossei olekaan aikaa tai innostusta ompeluihin.

    Tervetuloa myös mun blogin lukijaksi!! ;) ollaanki tuttui jo tulevien taaperoiden vertaistukiryhmästä ;)))

    -Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vastavierailu blogiisi tehty, ihania käsitöitä :-)

      Ompelu vie harrastuksena ensin pikkusormen ja sen jälkeen koko käden. Ensin haaveilee ompelukoneesta, sen jälkeen saumurista. Saumurin jälkeen on pakko saada peitetikkikone ja peitetikkikoneen jälkeen Silhoutte Portrait. Välineurheilua parhaimmillaan.. vai kenties pahimmillaan?

      Poista
    2. Apua, jos siinä noin käy ni kannattaako mun edes alottaa;D

      Poista
    3. Tottakai kannattaa kokeilla! Pelkällä ompelukoneella pääsee hyvin alkuun, kunhan siinä on jousto-ommel ja kaksoisneulalla ompelemisen mahdollisuus :-)

      Poista