Kiitos äiti!

Edellisessä postauksessa taisin mainitakin, että mielessäni oli neuloa Vilait, mutta en ehtinyt lankakauppaan, koska nuorempi lapsemme päätti syntyä samana päivänä. Onnekseni äitini riensi apuun ja lahjoitti minulle kerällisen ohutta sukkalankaa. Kiitos!

Joulunpunaista

Malli: Vilai kirjasta Sock Innovation

Lanka: Opal Uni

Puikot: 2,5 mm sukkapuikot

Mitähän näistä nyt sanoisin? Malli on ainakin melko aikaavievä neulottava. Mallikerta on 35 silmukkaa leveä ja 28 kerrosta korkea, joten ei sitä ihan heti ulkoa oppinut. Jos totta puhutaan, niin ihan viimeisilläkin riveillä allekirjoittanut sai vielä mennä välillä silmukka kerrallaan kaaviota tuijottaen. Kuvio on kyllä looginen, kaavion puolet ovat toistensa peilikuvia, joten kyllähän sitä varmaan olisi päättelemälläkin päässyt pitkälle.

Jalkaterän pituuden mittaaminen oli myös jotenkin hankalaa. Uskoin neuloneeni jalkaterästä oikean pituisen, mutta kärkikavennuksia tehdessäni huomasin, että ohjeen mukaan neulottuna sukista olisi tullut liian isot. Koska en todellakaan halunnut purkaa, päättelin silmukat kun niitä oli jäljellä 26, kun taas ohjeessa käskettiin tehdä kavennuksia kunnes jäljellä on 18 silmukkaa. Eipä tuota "virhettä" huomaa, yhtä hyvin sukat istuvat nytkin jalkaan. Plus että nyt sukkien kuvio päättyy nätisti mallikerran loppuun eikä keskelle mallikertaa :-)

Lanka oli ihan uusi tuttavuus, en ole koskaan ennen neulonut (tai edes törmännyt missään kaupassa tai nettikaupassa) mitään siitä. Koostumus on perussukkalankaa, 75 % villaa ja 25 % polyamidia. Lanka neuloutui hyvin, ja sukat tuntuvat jalassa mukavilta, vaikka etukäteen ajattelin niiden kutittavan samalla tavalla kuin esim. 7 veljestä. 

Vaikka kuvio ei ollutkaan maailman mukavin neulottava, niin lopputulos on ihan mukava. Ei nämä taida suosikkilistalle päästä, eivätkä nämä ole missään nimessä Eunicen veroiset, mutta eiköhän näistä ihan mukavat käyttösukat tule. Ja vaikka joskus tulisikin neulottua toiset samanlaiset itselle, niin en ehkä neuloisi näitä lahjasukiksi. Olisi nimittäin ikävää, kun lahjan saaja huomaisi sukat ihan liian isoiksi, kun olisin mitannut jalkaterän pituuden jälleen kerran väärin.. Opalia sen sijaan voisin käyttää toisenkin kerran sukkalankana, varsikin jos se osoittautuu näiden sukkien myötä kulutusta kestäväksi langaksi :-)