torstai 14. huhtikuuta 2011

Maailman nopein neuloja

Tiesitkö, että maailman nopein neuloja neuloo 262 silmukkaa kolmessa minuutissa? Hänen nimensä on Hazel Tindall, ja hän on kotoisin Shetlannin saarelta.


Kyllä tuolla neulontanopeudella kelpaisi tehdä jos jonkinlaisia neuleita. Varsinkin sellaisia, joissa esim. pyöröpuikoilla neulotaan pitkiä pätkiä pelkkää oikeaa. Päivässä saisi jo hyvän pätkän valmiiksi. Ihan toinen juttu on tietenkin, jaksaako kyseinen rouva pitää yllä moista vauhtia koko ajan? Mahtaakohan jossain vaiheessa sormet ja ranteet väsyä? Ja jos väsyy, tuntuuko vauhdin hidastuminen tavallaan samalta, kun autolla ajaessa jarrutus esim. 120 kilometristä tunnissa 50 kilometriin tunnissa? Silloinhan tuntuu, että auto suorastaan matelee eteenpäin. Tuntuukohan maailman nopeimmasta neulojasta tahdin hidastuessa, ettei työ etene ollenkaan, vaikka todellisuudessa se valmistuukin ihan reippaassa aikataulussa tavallisen neulojan mielestä?

Youtube on ihmeellinen paikka. Kaiken maailman ennätysvideoiden lisäksi sieltä löytyy kasapäin opetusvideoita aiheesta kuin aiheesta. Sen avulla voi opetella neulomaankin, kunhan vain osaa englantia. Kaikesta on video, silmukoiden luomisesta niiden päättelyyn ja kaikesta siitä väliltä. Siellä on myös videoita, joissa neuvotaan speed knittingiä, eli kuinka neuloa mahdollisimman nopeasti. Tässä yksi esimerkkivideo:


Ja eikun opettelemaan! Tosin kotimaassamme ei taida olla nopeusneulonnan kisoja, joten jos sellaisiin tähtää, pitää olla myös valmis lähtemään ulkomaille kisaamaan.

Lisäksi tähän loppuun vielä suomalainen video siitä, kun neulomisesta tulee pakkomielle. Omasta mielestäni video on todella hienosti tehty, sitä oli mukava katsella. Välillä tunnen itseni videon neulojaksi, mutta onneksi into aina laantuu ja asettuu järkeviin mittasuhteisiin ;-)


Kuulumisiin, neulomisen iloa kaikille!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Pitkän kaavan mukaan

Ei ihan mennyt niinkuin Strömsössä..

Aloin neuloa vauvalle mekkoa. Ensin valitsemani lanka ei sopinut ohjeen malliin, joten purin neulomani pätkän ja tein sen toisella tavalla. No, valitsemani tapa ei ollut kaikista sopivin, vaan neuleesta tuli paljon pidempi (ja muutenkin eri mallinen) kuin mitä ohjeessa oli mainittu. En välittänyt siitä, vaan jatkoin mekon neulomista. Tänään mittailin mekkoa, ja eikös se ole paljon leveämpikin kuin ohjeessa mainittu leveys. Taitaa siis olla edessä 2-vuotiaalle tarkoitetun mekon neulominen 1-vuotiaan mekon neulomisen sijasta.

Olen miettinyt yläosaa, ja kaipa se pitää purkaa ja neuloa uudelleen pienemmällä kerrosmäärällä. Asian positiivinen: Kun sen neuloo alhaalta ylöspäin, saa lisäysten sijasta tehdä kavennuksia, jolloin jäljestä tulee varmasti paljon siistimpää (allekirjoittanut ei osaa tehdä lisäyksiä nätisti, niiden kohdalle jää aina ammottavat raot). Tosin silloin neuleen "suunta" muuttuu, jolloin yläosa ja alaosa taitavat näyttää vähän erilaisilta. En kuitenkaan jaksa purkaa koko mekkoa ja aloittaa kokonaan alusta. Ehkä siitä ei siis tule juhlamekkoa, mutta kyllä se varmasti kotikäytössä kelpaa :-)

Vaikka blogissa ei tällä hetkellä päivityksiä olekaan niin paljoa kuin aikaisemmin, kilisee puikot täällä tasaiseen tahtiin. Tuloksia ja tuotoksia odotellessa, minä en ainakaan jaksaisi odottaa, että saisin jonkun työn valmiiksikin!

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Yhdistelyä

Vaikka viimeiset päiväpeitteen ruudut ovat vielä pingottamatta, oli minun pakko päästä kokeilemaan ruutujen yhdistämistä toisiinsa. Se olikin mukavaa hommaa, ja nopeaa. Tarkoituksena on lähinnä harsia ne yhteen, koska ne kiinnitetään taustakankaaseen vielä ompelemalla. Vauvakin taisi tykätä, ainakin hän oli innoissaan auttamassa äitiä käsitöissä :-D Oma lankakerä ei ollut mitään, kun piti saada käsiin sama työ, mikä äidilläkin. Onneksi kissat eivät kiinnittäneet huomiota touhuumme, muuten siitä ei olisi tullut mitään.


Nyt pitäisi saada otettua itseään niskasta kiinni, että saisin loput 13 ruutua pingotettua ja pääsisin toden teolla ompelemaan peitettä kokoon. Sain kuitenkin vauvan mekon "hankalimman" (tai ainakin eniten aikaa vievän) osan yli, joten nyt on ollut taas motivaatiota neuloa sitäkin. Nyt on siis valinnan vaikeus, kumpaa tehdä. Tällä kertaa mekko taitaa viedä voiton!

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kevättä rinnassa

Blogi sai kevään kunniaksi uuden ulkoasun! Viis siitä, että lunta on vielä maassa vaikka muille jaettavaksi, kyllä huhtikuu on silti kevätkuukausi allekirjoittaneen mielestä. Kovasti jo odotan lumien sulamista, lehtien ilmestymistä puihin ja lämpimiä päiviä..

Neulerintamalla on ollut hieman hiljaisempaa. Vauva on valvottanut tavallista enemmän öisin, jolloin päivisin ei ole jaksanut paneutua neulomiseen samalla tavalla kuin vielä jokin aika sitten. Lisäksi vapaa-aikaa on tuntunut olevan jotenkin tavallista vähemmän..

Neuleita on kuitenkin työn alla. Vauvalle on tekeillä mekko vaaleanpunaisesta puuvillalangasta. Hieman kyllä jännittää, miten se onnistuu, kun muokkasin ohjetta paremmin sopivaksi valitsemalleni langalle. Jos siitä tuleekin ihan muodoton? Hui! Ajattelin mekon olevan helppo ja nopea neulottava. Helppo se on, yhtenä kappaleena neulotaan, ei yhteen ommeltavia saumoja tai mitään. Mutta kun kerroksella on lähemmäs 200 silmukkaa, niin ei se olekaan niin nopea tehdä, mitä alun perin ajattelin. Onneksi kesään on vielä aikaa, ja koko on tarkoituksella valittu nykytarvetta isommaksi, että pääsee käyttööön ennen kuin jää pieneksi (jos lopputulos on ohjeen muokkaamisen jälkeen järkevän näköinen..)

Päiväpeitekin etenee hitaasti, mutta varmasti. Kaikki ruudut on nyt neulottuna ja yli puolet ruuduista on pingotettu. Seuraavina päivinä voisin vaihtelun vuoksi keskittyä ruutujen pingottamiseen ja yhteen neulomiseen mekon tekemisen sijaan. Jos vaikka into neuloa sitä kasvaisi pienen tauon myötä.

Tämä oli jälleen yksi kuvaton postaus, laitan seuraavaan postaukseeni taas kuvia. Siihen asti, mukavan lämpimiä keväänodotuspäiviä kaikille, voikaahan hyvin!