Kokeilin tiimalasikantapään neulomista keväällä, mutta eihän siitä tullut mitään. Toiselle puolelle kantapäätä jäi sellaiset reiät, ettei niistä olis saanut sukkaa parsimallakaan. Epäonnistumisesta harmistuneena kokeilut jäivät siihen yhteen kertaan, ja lähestulkoon toteamukseen, että pitäköön tunkkinsa.
Kyseinen kantapää jäi kuitenkin hieman "takaraivoon kummittelemaan", koska se olisi täydellinen kantapää kirjoneulevillasukkiin. Siinä kun ei neulota kantalappua, eikä siinä ole kiilakavennuksia, jotka sekottaisivat kirjoneuleen kuvion. Niinpä tänään aamulla, kun muu perhe vielä nukkui, päätin kokeilla kyseisen kantapään neulomista uudelleen. Ja tällä kertaa se onnistui! No okei, myönnetään, että toiselle puolelle jäi pienen pieniä koloja, mutta ne saa neulan ja langan kanssa umpeen jos haluaa. Parannusta ensimmäiseen kertaan oli huimasti :-) Alla on vielä todisteet onnistuneesta tiimalasikantapäästä, sukan kummaltakin puolelta kuvattuna.
Tässä kuvassa lyhennetyt ja pidennetyt kerrokset on tehty neuleen nurjalla puolella
Tässä kuvassa lyhennetyt ja pidennetyt kerrokset on tehty neuleen oikealla puolella (kuvassa näkyy myös ne pienen pienet reiät, joista mainitsin aikaisemmin tekstissä)
Nyt tämä neuloja on taas tyytyväinen, ainakin hetken aikaa :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti